Kanaongelmia part 3

Kanoja ottaessani suunnitelma oli se, että syksyllä kanat menee nuorimman koirani kasvattajalle, ja kukko viiniin. Laittelin tässä viestiä hänelle, että vieläkö suunnitelma on voimassa, ja samalla videon Sulatonjalasta missä se juoksee kutsusta luokse. Menee hetki ja hän vastaa että tuo on kyllä kukko, ja pyysi laittamaan lisää kuvia niistä kaikista. No sehän sitten selvisi kerralla miksei ne ole ruvenneet munimaan; ne on kukkoja kaikki. Nauroin töissä yksin niin että vesi valui silmistä. 😂😂😂

Yleensähän se kai tapahtuu toisin päin, ihmiset ottaa kaneja tai jotain ja sitten kun Meiju ja Maiju saakin ei-toivottua jälkikasvua, selviää että kas vain toinen heistä olikin Matti. Linnuilla sukupuolen tunnistaminen ei oikeasti ole mitenkään helppoa, ja kaikki kanaryhmät on täynnä kysymyksiä että kumpi tämä mahtaa olla. Tuttu piirsi minun kuviin ne kohdat mistä kanan ja kukon erottaa; kukoilla on satulasulat, kanat on lyhytkaulaisempia ja pyöreämpiä muodoltaan, kanoilla ei ole niin komeita pyrstöjä ja kanojen kaulasulkien päät on pyöreämmät ja kukoilla, minunkin, terävämmät. Tässä iässä ne merkit on jo niin selkeät että erottaminen ei ole vaikeaa, jos tietää mitä katsoa.

No mutta sillä lailla. Ja minä olen melkein päivittäin penkonut pesiä ja ihmetellyt miksei ne jo muni. Laskenut yhä uudelleen että kyllä ne nyt on jo ainakin sen 20 viikkoa alkaa olla ja pitäisi ruveta. Ei tämä nyt mennyt mitenkään ihan putkeen, hain kolme kanaa ja yhden kukon ja sain yhden kanan joka kuoli viikon päästä, ja kolme kukkoa. 😆 Onneksi ne nyt kuitenkin on tulleet toimeen, tosin kyllä ne kuulemma yleensä vielä nuorina, jos tilaa ja ruokaa on riittävästi ja nythän heillä ei edes ole ollut naisia mistä kilpailla. Ensi keväänä tilanne voisi kuitenkin olla jo eri. Tai jos se ainoa kana ei olisi kuollut.

Hieman nyt harmittaa vaan se, että Sulatonjalka on ollut niin hauska ja nyt minun on sitten laitettava sekin koiran ruuaksi.

Suihkun puute

OP:n täti perääntyi lainaneuvotteluista siinä vaiheessa, kun kuntotarkastuksessa oli heistä liikaa puutteita eikä talo itsessään riittänyt heille vakuudeksi. Viimeinen niitti hänelle oli se, kun kylpyhuone oli raportissa kirjattu olevan "teknisen käyttöikänsä päässä" joten "tulet sitten tarvitsemaan heti lisää lainaa kylpyhuoneremonttiinkin".

Muutettuani tänne tyyliin ekalla viikolla suihkun lämminvesiletku irtosi, siis hajosi, jäi vaan käteen. Sellainen ei kai montaa kolikkoa maksa mutta en vain koskaan hankkinut uutta, joten käytössä oli korkeintaan kylmä suihku. Kylppärin esteettisesti suurin ongelma on repsottava tapetti oven pielessä ja äärimmäisen ruma lattia, mutta käytännössä pahinta on se että lattian muovimatto on niin kupruilla ja kaadot päin helvettiä, että suihkussa käytyäsi saat pyyhkeellä kuivata lattian, kun lasta ei auta siellä kumpujen keskellä mitään. Suihkua siis voi käyttää ja muistan kyllä megapakkasilla kerran peseytyneeni siinä niin, että minulla oli pesuvadissa pesulämmintä vettä. Lattiakaivo toimii ihan normaalisti eikä kylppärissä ole kosteusvauriota tms.

Keväällä yhden kerran kirosin että olisipa lämmin suihku, ja se oli lumien sulettua pahimpaan kura-aikaan, kun karvainen Lakki-koira makasi pellolla paskaisessa lätäkössä ja oli aivan mutakuorrutteessa kotiin tultuamme. Olen kyllä pessyt koiriakin kuupalla, mutta on se vähän hankalaa. No laitoin koirien kylpyammeeseen pihalle vettä ja koiran sinne makaamaan, ja sitten se sai kuivua pihalle ja imuri hoiti sisällä loput, eli siitäkin selvittiin.

Itse en muista, että olisin yhtään kertaa kaivannut suihkua. Mun saunan lämmitykset tuntuu menevän vähän kausittain ja välillä tekee mieli saunoa enemmän, välillä vähemmän. Jos olen yksin, en välttämättä jaksa lämmittää pataa ollenkaan, vaan vien kotoa mennessäni yhden-puolitoista sankollista lämmintä vettä ja peseydyn sillä. Jos en jaksa lämmittää saunaa ollenkaan, suihkussa käynti tapahtuu samalla tavalla, eli sisältä viedään vesi saunalle ja sen kun pesemään. En kyllä kertaakaan täällä ole ollut oksennustaudissa -30C:ssa, mutta jotenkin nämä marginaaliset "mitä jos joskus olet kipeä ja pakko päästä suihkuun" -tilanteet tuntuu niin epätodennäköisiltä ja siksi epäoleellisilta edes miettiä. Jos mä oon niin heikossa hapessa etten jaksa kantaa 10L sankoa saunalle niin ehkä en sitten jaksaisi seistä siellä sisäsuihkussakaan ja on ihan hyvä idea jättää se toiseen päivään...?

Jostain syystä se OP:n täti on ollut monesti viime aikoina mielessä. Että ei kukaan voi asua ilman sisäsuihkua ja tietenkin se kylppäri on ensi töikseni pakko rempata kuntoon. Ei tiennyt täti mistä puhui. 😃 Hyvin on mennyt, kiitos vaan kysymästä.

Paloturvallisuus

Nyt kolahti sen verran lähelle että meni pasmat aivan sekaisin. Yhden koiratutun talo paloi. Hän heräsi yöllä palohälyttimen huutoon ja sai koiran ja yhden kissan vietyä ulos autoon. Toinen koira oli hoidossa muualla, ja toinen kissa pakeni ja se oli pakko jättää kun savua alkoi olla niin paljon, että piti itse poistua. Hän oli älynnyt sulkea kaikki ovet ja lopulta palokunnan saavuttua kissakin löytyi jostain hengissä. Palo ei ollut päässyt tuhoamaan kaikkea, mutta savu ilmeisesti oli, ja kaikki tavarat ja koti on siis pilalla. Ei ole niin läheinen tuttu, että olisin tästä henkkoht kuullut, mutta näin hän kirjoitti julkisesti somessa joten uskon että hyvän maun rajoissa jakaa tämä itsekin. Hän kirjoitti toivovansa, että kaikki tarkistaa palohälyttimet ja alkusammutusvälineet, varmistaa että palokunnalla on esteetön pääsy pihaan, miettii poistumistiet ja ylipäätään käy läpi miten toimia jos palo syttyy paikassa x.

Ensin tuli mieleen, että minun auto on liian lähellä taloa ja sitä ei voisi käyttää säilönä ennen kuin sen siirtäisi kauemmas. Toisaalta eläimet voisi viedä vaikka saunaan, joka on usean kymmenen metrin päässä. Tai kanalaan. Tai ei olisi ehkä huono idea jos talon ulkopuolella paikassa x olisi kissoille yksi valmiiksi koottu häkki ja koirille pannat ja remmit millä ne voisi sitoa kiinni jonnekin. Auto on myös tiellä eikä siltä puolelta pääse mikään paloauto siitä ohi. Etupihan puolella on osin riukuaitaa ja osin verkkoaitaa. Olisin halunnut tehdä riukuaitaa koko matkan, mutta jätettiin vielä kesken. Edellisellä asukkaalla oli siitä käynyt pihassa mm. traktori kolaamassa lumia ja hän oli pitänyt verkkoaidan niin että sitä pystyy avaamaan pois edestä. En usko että tarvitsen sellaista palvelua, mutta paloauton voisi olla hyvä päästä siitä läpi. Toisaalta eiköhän sellainen pikku riukuaidasta tule läpi sen kun ajaa vaan, ja riu'ut lennelköön?

Mulla on toimiva palohälytin ja häkävaroitin, mutta laitoin ostoslistalle toisen palovaroittimen. Nykyinen on makuuhuoneessa, mutta laitan tuvan puolelle keittiöön-eteiseen toisen. Yläkerrassa ei ole mitään sähkölaitteita joten lienee epätodennäköistä että mikään siellä syttyy. Tai on siellä sähköt mutta ei kai ne nyt sentään ihan itsestään roihahda. Ja ompelukone, mutta sen johto ei ole edes pistokkeessa.  Yläkerrassa on kyllä myös retkeilykeittimen kaasut, ne voisi ehkä säilöä aitassa. Toisaalta aitassa on myös pienkonebensiiniä ja valopetroolia, pitäisikö sinne laittaa oma palovaroitin? Muuten saa yöllä palaa koko aitta ja minä nukun 5m päässä talossa tyytyväisenä tietämättä mistään mitään.

Sammutuspeitto roikkuu seinällä häkävaroittimen vieressä parin metrin päässä makkarin ovesta, mutta jos palo syttyy yöllä ja olen nukkumassa, on mahdollista että sitä ei enää yllä ottamaan. Taidan hommata makuuhuoneen yöpöydän laatikkoon toisen. Ne ei montaa euroa maksa. Vaahtosammutinta minulla ei ole ollenkaan, en tiedä pitäisikö?

Ovia minulla ei juurikaan ole. Pienessä asunnossa on enemmän tilan tuntua, kun niitä ei ole, enkä nyt ainakaan tämän takia päätynyt siihen että ne pitäisi laittaa paikoilleen.

Tuttavani oli poistunut talosta paljain jaloin pelkät alusvaatteet yllään. Ei mulla ole sen enempää päällä kun nukun. Entä jos on talvi ja -30C? Pitäisikö minunkin ehkä viedä vaikka villasukat, crocksit ja joku vanha kolttu aittaan, että saisi sitten edes jotain päälleen palokuntaa odotellessa?

Sitten aloin pohtia asunnosta poistumista, jos ulko-ovi ei ole enää käytettävissä. Googletin ikkunavasaran, mutta sen suhteen tuli myös kritiikkiä, että ikkunan rikkominen ei välttämättä ole niin helppoa kuin kuvittelisi ja siinäkin saattaa loukata itsensä. Jos ikkuna on mahdollista avata niin se on usein nopeampaa ja turvallisempaa.

Jos ulko-ovelle ei pääse, luultavasti tupakin on jo pois vaihtoehdoista. Tuvan ikkunan toisella puolella on metalliverkkoa. Niittipyssyn niitit kyllä lähtee kun verkkoa repii käsin, mutta hieman siihen aikaa tuhraantuu. Viereinen ikkunaruutu taas on hankala siksi, että sen alla on lintulauta. Kyllähän siitä henkensä uhalla hyppää mutta varmaan repii itsensä mennessään. Ehkä lintulaudan voisi siirtää verkotetulle puolelle, niin toinen puoli olisi vapaana. Ikkunanavaajia pitää ostaa lisää, koska tässäkään ei sellaista kiinteänä ole.

Makuuhuoneen osalta päädyin siirtämään sängyn toiselle seinustalle. Ikkuna aukeaa oikealta, niin nyt siinä on vapaata tilaa edessä. Kokeilin, että molemmat ruudut aukeaa, ja laitoin ikkunat lukoilla kiinni vain yhdestä kohdasta kummankin. Merkkasin teipillä mikä on lukossa, ja kirjoitin ulompaan lasiin myös että muistaa nostaa sitä avatessa, muuten se ei aukea. Paniikissa sellainen saattaa unohtua. Ikkunan avaajan teippasin kiinni, se saattaa muuten verhoja liikutellessa pudota, kun ei kiinteä ole. Kaikesta tästä huolimatta ei ehkä olisi huono idea vaikka laittaisi yöpöydän laatikkoon yhden vasarankin vielä. Mieluummin sitä ottaa kovastikin osumaa rikkoutuvasta lasista kuin kuolee tulipaloon, jos ikkuna ei jostain syystä aukeaisikaan. Ikkunan alla ulkopuolella oli kissatarhan rakentamisesta jäänyttä roinaa, josta osa on menossa polttoon ja osa säästöön, ne raivarin siitä pois, jotta on esteetön tila pudottautua alas. Pudotus on ehkä 1,5m-2m ja mietin pitäisikö siihen laittaa vaikka joku taso alle, mutta kyllä tuo on sellainen että siitä työntää kissat ja koirat ja hyppää itse perään, eikä käy kuinkaan. Eläimiä ei kuitenkaan saa mistään tikkaista vietyä ja nopeampaa on vain tuupata kaikki ulos vaikka menisi turvalleen.

 

Aina sitä ajattelee, että se on se kuuluisa Joku Muu, ja että ei minulle. Se Joku Muu on kuitenkin aina jonkun kaveri, perheenjäsen, työkaveri tai tuttu. Kyllä se voit olla sinäkin. Ei ehkä olisi huono idea nyt käydä näitä asioita läpi itsekin omassa kodissasi.

Kanat pihassa

Kanat ovat kuulemma kotiutuneet kun ne on olleet noin viikon, ja silloin niiden pitäisi illalla palata omalle orrelle nukkumaan. Mun kanoista vain kukko ja välillä toinen ruskea nukkuu orrella, enkä tiedä, onko makuupaikka maassa yhtä arvokas ja palataanko sinnekin. Lisäksi kun ne oli melko arkoja niin en vaan uskaltanut päästää niitä pihalle. Piha kyllä on aidattu enkä pelkää että ne karkaa metsään, mutta jos ne ei mene yöksi turvaan häkkiinsä niin joku kettuhan hakee ne yöllä pihasta, ei se aita niin pitävä ole. Ja muutenkin lähtökohtaisesti tuntuu tosi hurjalta päästää pihalle vapaaksi mikään eläin mihin ei ole mitään kontrollia jos se jostain syystä tartteisi saada kiinni. 

Kanat pikkuhiljaa kesyyntyi ja molemmat syö kädestä.

Lopulta kanojen asuttua meillä kuukauden päätin että nyt tai ei koskaan. Sain vinkin päästää ne vasta illemmalla lähempänä niiden nukkumaanmenoaikaa, jotta niillä ei ole koko päivää aikaa "villiintyä pihalla". Jos ne ei mene itse takaisin tarhaan enkä saa niitä ajettua sinne, sitten ne menee hävikkiin ja kettu on tyytyväinen. Parilla ekalla kerralla ei tapahtunut yhtään mitään, vaikka ovi oli puoli tuntia auki. Kävi ne siinä ovella katselemassa mutta kukaan ei tullut pihalle, mikä oli minusta jännää. Taisi olla kolmas mahdollisuus kun rohkein, Sulatonjalka, päätti että nyt koitti vapaus. Sulkajalka tuli pian perään, mutta kukko vasta seuraavana päivänä. Pikkuhiljaa ne on laajentaneet reviiriään ja tänään kukko ensimmäistä kertaa kiekui ei-tarhassa. Julistikohan se nyt pihan omakseen?

Koirat oli ekat kerrat varmuuden vuoksi hihnoissa, mutta otin ne sitten pois. Varsinkin russelia kiinnostaa jos kanat ottaa juoksuaskelia ja se kyllä menisi perään. Se ei kuitenkaan ole sen oloinen että tarvitsisi pelätä sen olevan kenenkään kaulassa kiinni - pikemminkin se vetää korvat linkkuun ja häntä vippaa niin kauheasti kun pieni koira yrittää iskeä kananeitejä.

(koira syö puruluuta)

koira parka joutui siirtymään luunsa kanssa kun hullut hattivatit hyökkää

On ne kyllä hauskoja eläimiä ja ihan jo surettaa että syksyllä niistä on luovuttava, juuri kun ne on alkaneet kesyyntyäkin. Kanat lähtee tutulle, ei talvihoitoon vaan ihan pysyvästi, ja kukko joutuu viiniin...