Polttopuut

Kaikki pihalla olleet halot on nyt ladottu liiteriin, viimeinenkin läjä liiterin edustalta. Myyjä jätti kolme pinoa pihalle saatesanoilla "tässä on parin kolmen vuoden polttopuut". Puun menekkiä on ollut hirveän vaikeaa arvioida. Tottakai aluksi tuntui että sitä on ihan hirveästi, ja keväällä oli selvää että tänä vuonna ei kyllä tarvitse uutta tosiaan ostaa. Nyt syksyllä lämmityskauden alettua jossain vaiheessa huomasin miettiväni, että on tässä jo eka ja toka pino liiteristä poltettu, mitä jos on tosi kylmä ja pitää joka päivä lämmittää niin riittääkö nämä... muutin viime vuonna helmikuun alussa, joten sitä ennenhän ehti olla ainakin pari kuukautta kunnon lämmitystä, eikä minulla ole käsitystä todellisesta yhden talven puumäärästä.

Olen nyt viime päivinä latonut kaikki sisälle liiteriin, ja nyt taas näyttää että on sitä kyllä ihan hitokseen. Osa puista on homeessa ja ruvennut märkänemään, joten nämä nyt todella pitäisi saada käytettyä pois. Ensi vuonna kyllä varmasti pitää sitten myös ostaa uutta, mutta paljonko? En ole koskaan joutunut miettimään puita ja vaikka olen matemaattisesti lahjakas ihminen, mun silmä ei kyllä suostu heittämään edes mitään arvausta montako kuutiota mun liiterissä on. 😂 Oon vähän googlaillut että jos ostaisi kokonaisia puita (sen nimi on ranka) ja tekisi itse halkoja, mutta ainakin tollaset oikeat listahinnat on kyllä sellaisia että ei siinä kovin montaa kymppiä taida edes säästää. Myyjä oli saanut pui... rankoja joltain tutulta puoli-ilmaiseksi, tehnyt ne haloiksi ja ne on nyt nuo mitä juuri polttelen. Pitänee vähän kysellä naapureilta mahiksista.

Nyt on liiterissä ahdasta!

Asiakkaita

Lintulaudalla käy kova kuhina ja heitä on tosi hauskaa seurailla. Oikeasti ruokinta kai "kuuluisi" aloittaa silloin, kun yöpakkaset tulevat. Minun ikkunaa tuli koputtelemaan talitintit jo selvästi aiemmin, ja laitoin niille silloin kauraa ja kanoilta jäänyttä täysrehua. Rasvaisemmat eväät otin käyttöön vähän myöhemmin. Pakkasella ymmärtääkseni on suositus syöttää vain rasvaa, koska viljat janottavat, ja talvella veden saanti on hankalaa. Luulen että syötän silti muun ohessa  nuo monen vuoden takaiset kaurat ja avatun kananrehusäkin pois, kai ne haukkailee vaikka lunta janoonsa...?

Pähkinät on osoittautuneet aivan ylivoimaiseksi suosikiksi ja nuo tyhjentää tuollaisen ehkä noin litran vetoisen säiliön parissa tunnissa. Toistaiseksi en ole täyttänyt sitä ollenkaan heti, ja silloin ne syö välissä kyllä talipalloja, ja tasaiseen tahtiin vieraillaan myös kaura- ja kananrehusäiliöillä. Aiemmin syksyllä kokeilin "tintinrasvaa" eli minulla roikkui ihraviipale tuolla, mutta silloin se ei oikein mennyt ja piti heittää pois kun alkoi herätä uudelleen eloon... Pitää kokeilla kovemmilla pakkasilla uudelleen. Talipalloja menee sellainen iso pönttö viikossa, ja niiden kilohinta on noin 2,60e. Pähkinä maksaa kokonaisena taas reilu 3e/kg (rouhe ja puolikas on kalliimpaa), eli hintaero talipalloihin ei edes ole niin iso miltä tuntuu. Luin jostain, että pähkinä pitäisi olla vähintään puolikkaina tai mieluiten rouheena, koska kaikki lajit eivät kuulemma osaa syödä kokonaisina. Aluksi meillä pidettiin pähkinän polkijaisia, nyt kokeilin vedellä sauvasekoittimella mikä oli paljon nopeampaa ja helpompaa. Mulla on käynyt tali- ja sinitiaisia, varpusia, tikkoja ja satunnainen närhi, ja ainakin nämä kaikki kyllä sujuvasti ottaa noita kokonaisiakin, että en sitten tiedä onko niiden möyhentäminen edes tarpeen.

Vuosipäivä

Mun ja talon tapaamisen vuosipäivä 🤍

Silloinkin oli lunta, mutta ei näin paljoa.

Talveen valmistautumista

Muutin taloon helmikuun alussa, ja muuttoviikonloppuna oli ajankohdalle ei mitenkään tyypillisiä pikkupakkasia ellei peräti nollakeli. Hyvin pian sen jälkeen kuitenkin sää muuttui normaaliksi ja pakkaset huiteli -30C:ssakin asti. Kaikki oli niin kuin oli, mm. yläkerran (puolilämmin tai kovilla pakkasilla ehkä juuri pysyy plussalla) portaissa myyjä kertoi pitäneensä villivilttiä ja minäkin survoin kaiken maailman täkit ja kankaat siihen. Leivinuunin lämmitys oli uutta. Olenhan minä saunaa ja takkaa lämmittänyt ja sinänsä ei siinä mitään, mutta ei se ole niin helppoa sitten kuitenkaan. Nyt ekan kokonaisen talven lähestyessä on paljon paremmin selvillä miten uuni käyttäytyy! Tein aluksi varmasti ainakin sen virheen, että lämmitin sitä liikaa. Yksi (banaani)laatikollinen riittää kerrallaan, ja sitten kun vetää hiilet ja sulkee pellit, menee vielä jonkun aikaa että uunin takaseinä makkarissa alkaa tuntua lämpimältä. Siis tyyliin tunti. Ja minä hulluna mätin puita pari kolme, joskus neljäkin laatikollista illassa ja ihmettelin kun ei kivikasa lämpene. 😃

Toistaiseksi on ollut aikalailla nollakelit, satunnaisia pakkasöitä, ja edelleen riittää kaksi lämmitystä viikossa. Eteisessä on pikkupatteri pienellään päällä, muuten olen uunin ja hellan varassa. Vikana päivänä ennen seuraavaa lämmitystä saattaa kyllä olla sisällä 17-18C,  mutta minusta se on vallan sopiva sisälämpötila. Minulla ei ole mitään ongelmaa olla villapaita päällä ja villatöppöset jalassa sisällä.

Ilmojen viiletessä syksyllä laitoin vintin portaikkoon siihen ostetut paksut verhot, ja virittelin alas päällystetyn kompostikehikon estämään vedon tunnetta lattialla ja estämään kissoja menemästä ylös, syystä että mennessä ne vetää verhot paikoiltaan ja jostain vetää taas. Paitsi että kissoja ei voi estää ja mitä enemmän yritin tukkia niiden kulkua, sen hanakammin ne meni läpi, yli tai ali kaikesta. Kissoja suunnattomasti ärsyttää se että ne ei pääse jonnekin. Yläkerta on yksi yhtenäinen tila ja koko kesän ne kävi aina vetämässä iltavillit siellä, ja ymmärrän että menetetty baana harmittaa heitä. Toisaalta ei ne läheskään aina sitten tehneet yhtään mitään siellä, kun reitti oli avattu niin se riitti ja voi vaikka palata uunin päälle nukkumaan. Kissoja vaan ärsyttää se että johonkin ei pääse, riippumatta siitä haluaako sinne edes mennä.

Siihen pitää saada ovi, päätin, ja kyllä sitä aika hartaasti mitattiin, etsittiin, googletettiin, pengottiin pihalta romukasasta vanhoja ovia ja niin edelleen. Lopulta löytyi K-Raudasta edullinen (55e) tavallinen ovi, mutta seuraava ongelma oli sen kuljetus. Se ehkä juuri ja juuri olisi mahtunut mun autoon. Autossa ongelma on se, että takana on koirahäkki joka ei tule purkamatta ulos sieltä, mutta sen päällä on n. 5cm korkea tila eli jos se olisi siitä mahtunut niin olisin saanut sen tuotua itse. Jos se ei mene niin mitä minä sitten teen liikkeen pihassa sen oven kanssa?

Lopulta päädyin ostamaan styroxia (vanhan ajan styroxia ei taida enää olla, tai ainakin sillä on  joku  uusi nimi, mutta sitä kuitenkin). Levy oli 60cm  x 250cm ja pyysin että laittaa sen poikki niin että tulee 150cm ja 100cm palat. Ajattelin sitä portaiden yläpään oviaukkoon, joka on noin 100x150cm kokoinen. Otin kaksi levyä, joten mulla oli 60x100 ja 60x150cm paloja kaksi kumpaakin, ja hetken kyllä meinasi kylmä hiki kohota kun ähelsin niitä autoon, mutta kyllä ne sinne meni!

Passatti on tilaihme

En ehtinyt miettiä ovea sen enempää tai oikeastaan sen rakentaminen jäi odottamaan sitä, kun porukat oli tulossa tänne. K-Raudalle sitten sattui joku tarjous, että Matkahuollon kotiinkuljetus oli vain 12,90e (normaali kuljetus mitä se tarjosi, oli vain Kaukokiito 69,90e), ja niin minä tartuin kiinni siihen ja tilasin sen oikean ovenkin.

Oven asennus oli nopea ja siihen loppui vilttien kanssa pelleily, ja kissojen pääsy vintille! Alas täytyy laittaa vielä kynnys mutta lämpötilaero on nyt jo huikea, tuvassa on se 20C ja portaissa 12C.

Yläkerran luukkua piti vähän suunnitella, ja siihen oli muutama vaihtoehtoinen kiinnitys. Vintillä ei ole talvella kuin hyvin satunnaista käyttöä (se on vain mun varasto) joten oven helppokäyttöisyys ei ole niin oleellista, mutta kesällä taas ovi pitäisi saada kokonaan pois, että kissat voi rellestää siellä. Lopulta tuli ihan vain kaksi hakaa molemmille sivuille. Aivan täysin tiivis se ei ole ainakaan toiselta sivulta ja yläreunasta, mutta luulen että ero entiseen (=ei-mihinkään) on silti valtava. Jännä seurata talvella sitten miten lämpötilat jakautuu portaiden ja vintin välillä!

Nätti se ei ole mutta ei siellä portaissa istu kukaan sitä katselemassa

Eristämisestä innostuneena seuraava kohde oli sitten verhot. Viime talven pakkasilla huomasi kyllä ihan selvästi, että verhoillakin on merkitystä. Ei nyt ehkä kovin suurta mutta ero se on pienikin ero. Ulko-ovelle laitettiin verho, mitä siinä ei ollut aiemmin lainkaan. Tuvan toisiin verhoihin vaihdoin paksummat, tai oikeastaan ihan tarkalleen ompelin sieniverhoille samettiverhon taustakankaaksi, ja toisessa ikkunassa ei viime vuonna ollutkaan rullaverhon lisäksi muuta; nyt on samanlaiset samettiverhot. Eteisen ja vessan pikkuikkunoille saatiin vihdoin verhotangot ja niihin on tarkoitus ommella jämäkankaista jotain, viime vuonna ei ollut mitään.

Ulko-ovella jonottaja

Sain myös vihdoinkin aikaiseksi ostaa uuden sängyn (120cm). Aiempi vanha sänky (160cm) oli tarkoitus laittaa aittaan vieraspediksi ja hävittää aitasta siellä tähän saakka ollut sohva. Hävittämisen makuun päästyäni tuli sitten hävitettyä taas ihan hirveästi kaikkea muutakin eli siivottua pihaa. Varmaan kymmenen säkillistä sekajätettä, aika monta kymmentä polttotynnyrillistä puuta, yksi autollinen vanhoja renkaita (jäteasema ottaa veloituksetta vastaan!) ja autollinen metallia. Aika paljon jäi vielä sellaista metallia mikä ei autoon mahdu, ja yritin saada romumetalliyrityksen hakemaan niitä, mutta oli heille niin vähän etteivät tule ellei satu muuta ajoa lähistölle. Edelleen välillä meinaa vituttaa millaisen määrän paskaa edellinen omistaja jätti tuonne, mutta kai niistä joskus pääsee kaikista eroon. Ja joo oon itsekin vähän sellainen että saatan säästää asioita joita ehkä joskus tarvitsee, mutta mikä järki heitellä vanhoja ovia ja ikkunoita pihan perälle suojaamatta niitä mitenkään niin sitten ne kasvaa sieniä eikä niitä voi enää käyttää mihinkään vaikka tarve joskus tulisikin? Että roskat roskiin ja säästettävät silleen että ne säilyy käyttökelpoisina, olisi kuitenkin mun logiikkani, mutta ei näemmä kaikkien...

Vanha talo halusi juuri tällaisen sängyn rungon!

Passatti nieli helposti nämä kaikki kerralla

Saisko olla metallia

Tämän syksyn ensimmäiset leivinuunipizzatkin tuli tehtyä, ja fondue on kanssa korkattu! Meillä oli kuusi pizzaa ja viimeisen mennessä meinasi uuni jo alkaa hiipua. Note to self: älä vedä kaikkia hiiliä pois vaan ala paistaa ekoja niin että osa hiilistä on reunaan työnnetty.

Laitettiin myös vähän lisää pihavaloja. Haluaisin tällaiset talon seinälle portaisiin mutta nämä ei kuulemma ehkä ole kovin tehokkaat. Siispä tuli nyt väliaikaisesti vain ihan kauhean rumat mutta erittäin kirkkaat "työmaalamput". Ulko(seinä)valoja on yllättävän vähän tarjolla ja haluaisin jotain vanhan talon henkeen sopivaa.

Öisin sienetkin tanssii tulikehällä

Mun ihanat tähti-kuu-valot kuoli ja harmitti, kaikista just ne. Mutta ei hätää, isä vaihtoi niihin osan toisista vanhoista valoista ja taas toimii!

Se näky kun perheessä on sähköinsinööri

Hiirisota alkoi

Varoitus: postaus sisältää kuolleita ja syötyjä hiiriä!

Huomasin lintujen ruokinnan aloitettuani, että mun lintulaudalla vierailee myös söpö hiiri. (Mulla on ollut nuorena kesyhiiriä vaikka miten monta vuotta ja kasvatinkin niitä muutaman poikueen, joten mun mielestä hiiret on oikeasti söpöjä, eikä niissä ole mitään kammottavaa.) Jännää, että ihmisten mielestä osa eläimistä on söpöjä ja niitä autetaan, ja osaa sitten ei haluta ruokkia. Kuka haluaa estää oravaa, kuka närhiä, kuka jyrsijöitä hyötymästä pikkulintujen ruokinnasta.

Ajattelin ensin pitää mun kotihiiren, mutta sitten tulin järkiini. Jos se olisikin ainokainen, mutta kun ei varmasti ole, vaan sillä on koko suku jossakin. Ja tekeehän ne tuhoja. Jos ne pysyisi ulkona tai varastossa niin saisivat olla, mutta mutta...

 

Joku kerta Puuilossa muilla asioilla ollessani kassalla oli metallisia hiirenloukkuja ja nappasin parin mukaani. Heti seuraavana päivänä kotihiiri parka oli vainaa. Hän oli hypännyt lattialle asti pakastimen päältä.

Sorry not so sorry

Hetken olin kyllä surullinen tapettuani mun ainoan kotihiiren ja kaipasin häntä kookospähkinään. Harkitsin jopa pieniä hautajaisia.

Mutta sota jatkui.

Pari päivää oli ihan hiljaista, tosin menetin äkkiä hermoni metallisten loukkujen kanssa. Ne laukeaa aina x kertaa sormille kun yrität virittää sitä ja sitten ei aina ole lauenneet vaikka nakki on viety. Ostin vuosi sitten Biltemasta mökille sellaisia umpinaisia ansoja ja lähdin asiakseni hakemaan niitä nyt itselleni. Ja heti seuraavana yönä Kakkonen. Kotihiiri ei siis ollutkaan mun ainoa hiiri. Oikeastaan mistä sitä edes tietää oliko Ykkönen se kookospähkinätyyppi.

Sitten oli pari päivää taas hiljaista, yhdestä loukusta nakki oli viety mutta loukku ei ollut lauennut, tai oli lauennut mutta oli tyhjä. Joku ilta pakastimella käydessäni siellä juoksi ihan helvetin iso ja läski hiiri ja sanoin sille, että vielä mä sut nappaan, susta tulee Kolmonen. Tähän mennessä molemmat oli olleet naarashiiriä ja arvelin että tämä on uros.

Ja niin heti seuraavana yönä Kolmonen. Tai en tiedä oliko hän se läski tyyppi. Kyllä, kuvaan raatoja ja lasken heitä. Supermielenkiintoista nähdä mihin asti heitä riittää.

Sitten taisi olla taas joku hiljainen yö kunnes Nelonen. Mutta mitä hittoa tapahtui hänelle?! Hän oli pudonnut lattialle, mutta jos hiiri ei ole kuollut heti vaan jotenkin ehtinyt rimpuilla, eihän se nyt tuon näköiseksi mene. Kyllä sitä on siirtänyt ja syönyt joku muu. Kesyhiiret ainakin syövät lajitovereitaan jos joku kuolee häkkiin. Jotenkin ällöttävää, mutta sinänsä järkevää, eihän se kuollut siitä enää kärsi ja menee energiaksi muille.

Loukkuja on neljä umpinaista ja nuo kaksi metallista. Aitassa ja saunalla yhdet umpinaiset eikä niissä koskaan mitään, alkuperäinen nakki on tallella. Aitan hattuhyllyllä on kuitenkin ollut aiemmin hiiren paskaa, ja kerran saunaa lämmittäessäni luulin nähneeni jonkun vilahtavan silmäkulmassa. Keskimmäisessä varastossa on umpinainen ja metallinen loukku ja päätyvarastossa kanssa, ja sieltä on tullut eniten osumia.

Tänään sitten päätyvaraston umpinainen loukku oli kerta kaikkiaan kadonnut kokonaan, ja aika pitkään siirtelin tavaroita ja etsin sitä. Etsin jopa rakennuksen ulkopuolelta, mutta kai koirat olisi sen löytäneet. Sitten lopulta osui silmään. Kuvassa vasemmalla lattialla seinää vasten. Siirtynyt pari metriä sieltä missä loukku oli. Ja aivan revitty. Päästyäni eroon ruumiista laitoin loukun rautalangalla kiinni, niin ei pitäisi joutua enää etsimään.

Viitonen oli eka hännätön, mikälie myyrä

Seinän takana pakastinvarastossa Kuutonen

Oon vähän yllättynyt että tähän mennessä ei yhtään urosta. Ne pallit on sellaiset että niitä ei voi missata vaikkei olisi koskaan nähnyt yhtään jyrsijää. Oon myös vähän yllättynyt että niitähän riittää. Hyvä etten säälinyt alkuperäistä Kotihiirtä. 😬

***

Oli pari viikkoa aivan tyhjää. Siirsin yhden loukun terassille ja sitten valitettavasti yksi aamu näky oli tällainen:

Jännä, miksi linnun tappaminen tuntuu pahalta mutta hiiren ei. Hän olkoon silti Seiska vaikka ei kuulunut kohderyhmään.

Linnut on koko syksyn tunkeneet mun lasitetulle kuistille ja paskaa on joka puolella, että sinänsä voisi ajatella että tuhoa ne tekee nekin.

Siirsin saunan ylähyllyltä loukun lattialle (pitää muistaa varoa koiria...) kun sinne ei ole koskaan mennyt yhtään, ja heti seuraavana aamuna siellä oli Kasi, ja samalla myös päätyvarastossa Ysi! Miksiköhän niitä taas rupesi tulemaan? Mietin jo että onko ne oppineet varomaan ansoja kun pariin viikkoon ei näkynyt missään mitään. Nyt siirsin pari loukkua terassin alle kun näin siellä vilahtavan yhden elukan. Aitassa esim ei ole kertaakaan ollut saalista vaikka hyllyllä on ollut paskaa. Loukku on ollut sillä hyllyllä ja sängyllä.

Edelleen kaikki raadot on olleet naaraita mikä on musta todella jännää.

Kasi

Ysiä oli taas syöty

Saman päivän iltana päätyvarastosta Kymppi. Hän oli vielä notkea ja hetken harkitsin että annan sen mun kissoille.

Marraskuun lumimyräkän aikaan 20.-21.11. yöllä oli selkeästi hakeuduttu suojaan, koska aamun saldo oli kolme 🙄

Yksitoista oli rävistellyt itsensä rikkakihveliin

Kaksitoista päätyvarastossa, ei näemmä oo vika....

Kolmetoista talon alla

Muutama päivä myöhemmin ja Neljätoista voi taas aika huonosti

Useita päiviä tyhjää kunnes Viisitoista 

Kuusitoista kuistin alla. Kammottavaa. Minkä takia lintujen pitää sinnekin ryömiä..?

Marraskuun saldo: 14 hiirtä ja 2 talitiaista

***

Seitsemäntoista aloitti joulukuun 

Kahdeksantoista oli lyhythäntäinen, mikälie päästäinen?

19. Lyhythäntäinen vaihteeksi saunalla

20.

21.

22.

23.

24. Jouluaattona

2024 saldo: 24 raatoa

****

2025 kauden aloitti rouva 25

To be continued...