maanantai 6. tammikuuta 2025

Puilla lämmitys

Ostaessani taloa kanssaihmisille tuntui olevan isoin asia se, että puilla lämmittäminen on sitten tosi rankkaa, se vaatii halkojen kantamista, viitsimistä ja vaivaa ja blaablaa ja mitenköhän selviän siitä.

Mun mielestä mikään ei tunnu niin merkitykselliseltä kuin se, että talossa on aamulla +13 ja keräät tahdonvoimasi peiton alla, että kykeket nousemaan ylös, teet ne tulet uuniin ja lämpö alkaa vallata itselleen tilaa. Nykyihmisillä on hirveästi asioita, joilla ei ole mitään väliä. Jos et jaksa pilkkoa sipulia tai perunaa, kaupassa onneksi on valmiiksi pilkottuja. Jos et jaksa tehdä ruokaa, valmisaterioita on ihan hirveästi. Tai jos et jaksa mennä sinne kauppaan ollenkaan, senkun wolttaat. Vesi ja lämpö tulee hanasta ja voit olla kesät talvet shortsit jalassa, maksat vaan sitten laskun. Surkuhupaisinta että ihminen alkaa itsekin olla oman elämänsä turhake. Automaatti lämmittää, robotti siivoo, woltti tuo ruuan, auto ajaa ja parkkeeraa itse itsensä, monissa töissäkin on tosi paljon automatiikkaa. Mitä väliä millään kohta enää on?

On totta että puilla lämmittäminen sitoo; tästä ei nyt sitten useampaan tuntiin lähdetä mihinkään. Jos olisi lapsia, harrastuksia, kaikenlaisia menoja ja pitäisi olla siellä, täällä ja tuolla, ymmärrän kyllä että se koetaan raskaaksi. Tai jos on sellainen ihminen, jolle on kauhistus jos lämpötila laskee alle kahdenkympin. Minä lämmitän työpäivinä vain iltaisin töiden jälkeen, en herää kolmelta yöllä lämmittämään vaikka olisi miten kylmä. Jos on kova pakkanen, kotiin tullessa saattaa olla se +15 tai joskus jopa alle sen. Jätän ulkovaatteet päälle kunnes lämpenee sen verran että voi alkaa riisua. Ei tunnu miltään. Eläimetkään ei ole valittaneet, mutta on niillä aika paljon lämpimiä petejä ja vilttejä minkä alle ryömiä. Itse asiassa olen melko varma että eläimet elää mieluummin +18 kuin +23 asteessa. Ainakin kun ne ei ole mitään karvattomia otuksia tms.

Siksihän kaikki systeemit on aikojen alussa lähteneet kehittymään, että sitä aikaa vapautuisi muuhunkin. Mutta moni asia on mun mielestä kääntynyt itseään vastaan ja elämästä on tullut liian helppoa. Sen sijaan että ihminen olisi onnellinen siitä, moni kokeekin vain tarpeettomuutta ja tyhjyyttä. Ei oo mitään väliä nousetko sieltä sohvalta vai et. Uskon että ihmisen mielenterveydelle tekee tosi hyvää vaikka just se, että kannat niitä halkoja sisälle ja laitat ne tulet. Saat heti lämpöä aikaiseksi ja pienellä tekemisellä on erittäin suuri merkitys. Se oli hyvin tarpeellista ja tärkeää ja nyt on taas lämmin.

Joten ei, minua ei ole kertaakaan vituttanut että pitää lämmittää puilla. Ymmärrän ihmisiä jotka kokee sen omassa elämässään työlääksi, mutta halveksin heitä jotka kuvittelee että se on kaikille yhtä työlästä. Minä saan siitä suurta mielihyvää. Ärsyttää muutenkin ihmiset jotka tekee tuollaisia olettamuksia oman mielipiteensä perusteella. Että koska minusta se on kauheaa niin täytyyhän sen olla muistakin. Voisi kai sitä kysyä jotenkin puolueettomastikin talon ostoa suunnittelevalta, että hei ootko ajatellut miten se lämmittäminen sitoo ja sopiiko se sinun elämääsi. Eikä vaan suoraan alkaa säälimään että voi voi kun se on niin rankkaa ja mitähän siitäkin mahtaa tulla.

Kolmas kahvi menossa, koska tätä voisi vaan tuijottaa loputtomiin


Ei ole mikään urbaanilegenda että kissat viihtyy uunin päällä!

keskiviikko 1. tammikuuta 2025

Lisää asiakkaita

Minulla kävi tällä viikolla hömötiainen, ja miten ihanaa että se on nyt asioinut joka päivä sen jälkeen! Google kertoi sen olevan runsaasti harvinaistunut ja paikkalintu, joten ehkä hän viihtyy meillä koko talven. Ei, en tiedä linnuista paljoa mitään, ja hänetkin etsin googlesta koska en entuudestaan tuntenut. En tiedä kuinka keski-ikäistä on hurahtaa kyttäämään lintu-tv:tä mutta niin on nyt kuitenkin käynyt.

Minun hömötiainen on talitinttiä selkeästi pienempi ja pallomaisempi, harmaan sävyinen pikkuinen otus. Se on myös huomattavasti kesympi, tai vähemmän arka; istuin kameran kanssa parin metrin päässä ruokintapaikasta ja se vaan jatkoi ruokailua siinä missä talitintit ja varpuset pakeni läheiseen koivuun. Tikka on kaikkein arin ja se ei tule jos olen pihalla ollenkaan, se myös ainoana häipyy jos liikun sisällä ikkunan takana. Seuraava projekti voisikin olla totuttaa heidät kuvaajan läsnäoloon, niin saisi vielä lähempää räiskittyä kuvia!

Pähkinät on edelleen olleet tämän talven suurin hitti,  ja jos niitä on tarjolla, mikään muu ei oikein liiku. Välissä oli pitkään nollakelit ja silloin annoin mennä talipalloilla, mutta nyt kun tuli taas pakkasta, ilahdutin heitä pähkinämurskalla. Läskiä harvoin näen kenenkään syövän mutta kyllä nekin tuolta häviää, tiedä sitten onko asialla lintu vai karhu. Myös kanoilta jäänyttä rehua on edelleen, se vaan paakkuuntuu ja jäätyy, mutta on sitä mennyt. Monen vuoden vanha kaura loppui vihdoinkin. Auringonkukan siemeniä en ole vielä kokeillut, siinä voisi olla seuraava projekti.











tiistai 24. joulukuuta 2024

Hyvää joulua

Ensimmäinen joulu 🌲💚

Ensin olin kipeänä ja kahteen otteeseen päivystyksessä minä, sitten kissa, joten tässä ei nyt ole ehtinyt ajattelemaan mitään jouluja. En ole mikään jouluihminen yhtään muutenkaan, mutta olisihan sitä nyt jotain koristeita voinut vaikka ulos laittaa. Jossain vaiheessa mietin valkoista pientä tekokuusta kuistille mutta en päässyt miettimistä pidemmälle. Linnuille olisi voinut hommata kauralyhteen, ja olisi voinut vaikka ostaa pari hyasinttia ja tehdä niistä jäälyhtyjä. Jos olisi ollut pakkasta, joulunalusviikolla on ollut nollakelit ja tänäänkin satoi vettä. Lunta on kuitenkin vielä reilusti. No, kyllä se joulu tulee ja menee vaikkei asian eteen tekisi yhtään mitään. Mitään jouluruokiakaan mulla ei ole, ja paikallinen marketti on kiinni joulupäivänä, mutta ehkä sitten tapanina käyn ostamassa alesta yhden porkkanalaatikon ja jonkun konvehtirasian ja se riittää mulle. Pizzaa oli tarkoitus tehdä mutta täällä on edelleen kolmen päivän takaisen lämmityksen jäljiltä +20 joten leivinuunia ei kyllä voi vielä lämmittää tai me kypsytään kaikki muutkin.











lauantai 30. marraskuuta 2024

Polttopuut

Kaikki pihalla olleet halot on nyt ladottu liiteriin, viimeinenkin läjä liiterin edustalta. Myyjä jätti kolme pinoa pihalle saatesanoilla "tässä on parin kolmen vuoden polttopuut". Puun menekkiä on ollut hirveän vaikeaa arvioida. Tottakai aluksi tuntui että sitä on ihan hirveästi, ja keväällä oli selvää että tänä vuonna ei kyllä tarvitse uutta tosiaan ostaa. Nyt syksyllä lämmityskauden alettua jossain vaiheessa huomasin miettiväni, että on tässä jo eka ja toka pino liiteristä poltettu, mitä jos on tosi kylmä ja pitää joka päivä lämmittää niin riittääkö nämä... muutin viime vuonna helmikuun alussa, joten sitä ennenhän ehti olla ainakin pari kuukautta kunnon lämmitystä, eikä minulla ole käsitystä todellisesta yhden talven puumäärästä.

Olen nyt viime päivinä latonut kaikki sisälle liiteriin, ja nyt taas näyttää että on sitä kyllä ihan hitokseen. Osa puista on homeessa ja ruvennut märkänemään, joten nämä nyt todella pitäisi saada käytettyä pois. Ensi vuonna kyllä varmasti pitää sitten myös ostaa uutta, mutta paljonko? En ole koskaan joutunut miettimään puita ja vaikka olen matemaattisesti lahjakas ihminen, mun silmä ei kyllä suostu heittämään edes mitään arvausta montako kuutiota mun liiterissä on. 😂 Oon vähän googlaillut että jos ostaisi kokonaisia puita (sen nimi on ranka) ja tekisi itse halkoja, mutta ainakin tollaset oikeat listahinnat on kyllä sellaisia että ei siinä kovin montaa kymppiä taida edes säästää. Myyjä oli saanut pui... rankoja joltain tutulta puoli-ilmaiseksi, tehnyt ne haloiksi ja ne on nyt nuo mitä juuri polttelen. Pitänee vähän kysellä naapureilta mahiksista.


Nyt on liiterissä ahdasta!

lauantai 23. marraskuuta 2024

Asiakkaita

Lintulaudalla käy kova kuhina ja heitä on tosi hauskaa seurailla. Oikeasti ruokinta kai "kuuluisi" aloittaa silloin, kun yöpakkaset tulevat. Minun ikkunaa tuli koputtelemaan talitintit jo selvästi aiemmin, ja laitoin niille silloin kauraa ja kanoilta jäänyttä täysrehua. Rasvaisemmat eväät otin käyttöön vähän myöhemmin. Pakkasella ymmärtääkseni on suositus syöttää vain rasvaa, koska viljat janottavat, ja talvella veden saanti on hankalaa. Luulen että syötän silti muun ohessa  nuo monen vuoden takaiset kaurat ja avatun kananrehusäkin pois, kai ne haukkailee vaikka lunta janoonsa...?

Pähkinät on osoittautuneet aivan ylivoimaiseksi suosikiksi ja nuo tyhjentää tuollaisen ehkä noin litran vetoisen säiliön parissa tunnissa. Toistaiseksi en ole täyttänyt sitä ollenkaan heti, ja silloin ne syö välissä kyllä talipalloja, ja tasaiseen tahtiin vieraillaan myös kaura- ja kananrehusäiliöillä. Aiemmin syksyllä kokeilin "tintinrasvaa" eli minulla roikkui ihraviipale tuolla, mutta silloin se ei oikein mennyt ja piti heittää pois kun alkoi herätä uudelleen eloon... Pitää kokeilla kovemmilla pakkasilla uudelleen. Talipalloja menee sellainen iso pönttö viikossa, ja niiden kilohinta on noin 2,60e. Pähkinä maksaa kokonaisena taas reilu 3e/kg (rouhe ja puolikas on kalliimpaa), eli hintaero talipalloihin ei edes ole niin iso miltä tuntuu. Luin jostain, että pähkinä pitäisi olla vähintään puolikkaina tai mieluiten rouheena, koska kaikki lajit eivät kuulemma osaa syödä kokonaisina. Aluksi meillä pidettiin pähkinän polkijaisia, nyt kokeilin vedellä sauvasekoittimella mikä oli paljon nopeampaa ja helpompaa. Mulla on käynyt tali- ja sinitiaisia, varpusia, tikkoja ja satunnainen närhi, ja ainakin nämä kaikki kyllä sujuvasti ottaa noita kokonaisiakin, että en sitten tiedä onko niiden möyhentäminen edes tarpeen.










torstai 21. marraskuuta 2024

lauantai 16. marraskuuta 2024

Talveen valmistautumista

Muutin taloon helmikuun alussa, ja muuttoviikonloppuna oli ajankohdalle ei mitenkään tyypillisiä pikkupakkasia ellei peräti nollakeli. Hyvin pian sen jälkeen kuitenkin sää muuttui normaaliksi ja pakkaset huiteli -30C:ssakin asti. Kaikki oli niin kuin oli, mm. yläkerran (puolilämmin tai kovilla pakkasilla ehkä juuri pysyy plussalla) portaissa myyjä kertoi pitäneensä villivilttiä ja minäkin survoin kaiken maailman täkit ja kankaat siihen. Leivinuunin lämmitys oli uutta. Olenhan minä saunaa ja takkaa lämmittänyt ja sinänsä ei siinä mitään, mutta ei se ole niin helppoa sitten kuitenkaan. Nyt ekan kokonaisen talven lähestyessä on paljon paremmin selvillä miten uuni käyttäytyy! Tein aluksi varmasti ainakin sen virheen, että lämmitin sitä liikaa. Yksi (banaani)laatikollinen riittää kerrallaan, ja sitten kun vetää hiilet ja sulkee pellit, menee vielä jonkun aikaa että uunin takaseinä makkarissa alkaa tuntua lämpimältä. Siis tyyliin tunti. Ja minä hulluna mätin puita pari kolme, joskus neljäkin laatikollista illassa ja ihmettelin kun ei kivikasa lämpene. 😃

Toistaiseksi on ollut aikalailla nollakelit, satunnaisia pakkasöitä, ja edelleen riittää kaksi lämmitystä viikossa. Eteisessä on pikkupatteri pienellään päällä, muuten olen uunin ja hellan varassa. Vikana päivänä ennen seuraavaa lämmitystä saattaa kyllä olla sisällä 17-18C,  mutta minusta se on vallan sopiva sisälämpötila. Minulla ei ole mitään ongelmaa olla villapaita päällä ja villatöppöset jalassa sisällä.

Ilmojen viiletessä syksyllä laitoin vintin portaikkoon siihen ostetut paksut verhot, ja virittelin alas päällystetyn kompostikehikon estämään vedon tunnetta lattialla ja estämään kissoja menemästä ylös, syystä että mennessä ne vetää verhot paikoiltaan ja jostain vetää taas. Paitsi että kissoja ei voi estää ja mitä enemmän yritin tukkia niiden kulkua, sen hanakammin ne meni läpi, yli tai ali kaikesta. Kissoja suunnattomasti ärsyttää se että ne ei pääse jonnekin. Yläkerta on yksi yhtenäinen tila ja koko kesän ne kävi aina vetämässä iltavillit siellä, ja ymmärrän että menetetty baana harmittaa heitä. Toisaalta ei ne läheskään aina sitten tehneet yhtään mitään siellä, kun reitti oli avattu niin se riitti ja voi vaikka palata uunin päälle nukkumaan. Kissoja vaan ärsyttää se että johonkin ei pääse, riippumatta siitä haluaako sinne edes mennä.

Siihen pitää saada ovi, päätin, ja kyllä sitä aika hartaasti mitattiin, etsittiin, googletettiin, pengottiin pihalta romukasasta vanhoja ovia ja niin edelleen. Lopulta löytyi K-Raudasta edullinen (55e) tavallinen ovi, mutta seuraava ongelma oli sen kuljetus. Se ehkä juuri ja juuri olisi mahtunut mun autoon. Autossa ongelma on se, että takana on koirahäkki joka ei tule purkamatta ulos sieltä, mutta sen päällä on n. 5cm korkea tila eli jos se olisi siitä mahtunut niin olisin saanut sen tuotua itse. Jos se ei mene niin mitä minä sitten teen liikkeen pihassa sen oven kanssa?

Lopulta päädyin ostamaan styroxia (vanhan ajan styroxia ei taida enää olla, tai ainakin sillä on  joku  uusi nimi, mutta sitä kuitenkin). Levy oli 60cm  x 250cm ja pyysin että laittaa sen poikki niin että tulee 150cm ja 100cm palat. Ajattelin sitä portaiden yläpään oviaukkoon, joka on noin 100x150cm kokoinen. Otin kaksi levyä, joten mulla oli 60x100 ja 60x150cm paloja kaksi kumpaakin, ja hetken kyllä meinasi kylmä hiki kohota kun ähelsin niitä autoon, mutta kyllä ne sinne meni!

Passatti on tilaihme


En ehtinyt miettiä ovea sen enempää tai oikeastaan sen rakentaminen jäi odottamaan sitä, kun porukat oli tulossa tänne. K-Raudalle sitten sattui joku tarjous, että Matkahuollon kotiinkuljetus oli vain 12,90e (normaali kuljetus mitä se tarjosi, oli vain Kaukokiito 69,90e), ja niin minä tartuin kiinni siihen ja tilasin sen oikean ovenkin.

Oven asennus oli nopea ja siihen loppui vilttien kanssa pelleily, ja kissojen pääsy vintille! Alas täytyy laittaa vielä kynnys mutta lämpötilaero on nyt jo huikea, tuvassa on se 20C ja portaissa 12C.

Yläkerran luukkua piti vähän suunnitella, ja siihen oli muutama vaihtoehtoinen kiinnitys. Vintillä ei ole talvella kuin hyvin satunnaista käyttöä (se on vain mun varasto) joten oven helppokäyttöisyys ei ole niin oleellista, mutta kesällä taas ovi pitäisi saada kokonaan pois, että kissat voi rellestää siellä. Lopulta tuli ihan vain kaksi hakaa molemmille sivuille. Aivan täysin tiivis se ei ole ainakaan toiselta sivulta ja yläreunasta, mutta luulen että ero entiseen (=ei-mihinkään) on silti valtava. Jännä seurata talvella sitten miten lämpötilat jakautuu portaiden ja vintin välillä!


Nätti se ei ole mutta ei siellä portaissa istu kukaan sitä katselemassa

Eristämisestä innostuneena seuraava kohde oli sitten verhot. Viime talven pakkasilla huomasi kyllä ihan selvästi, että verhoillakin on merkitystä. Ei nyt ehkä kovin suurta mutta ero se on pienikin ero. Ulko-ovelle laitettiin verho, mitä siinä ei ollut aiemmin lainkaan. Tuvan toisiin verhoihin vaihdoin paksummat, tai oikeastaan ihan tarkalleen ompelin sieniverhoille samettiverhon taustakankaaksi, ja toisessa ikkunassa ei viime vuonna ollutkaan rullaverhon lisäksi muuta; nyt on samanlaiset samettiverhot. Eteisen ja vessan pikkuikkunoille saatiin vihdoin verhotangot ja niihin on tarkoitus ommella jämäkankaista jotain, viime vuonna ei ollut mitään.


Ulko-ovella jonottaja


Sain myös vihdoinkin aikaiseksi ostaa uuden sängyn (120cm). Aiempi vanha sänky (160cm) oli tarkoitus laittaa aittaan vieraspediksi ja hävittää aitasta siellä tähän saakka ollut sohva. Hävittämisen makuun päästyäni tuli sitten hävitettyä taas ihan hirveästi kaikkea muutakin eli siivottua pihaa. Varmaan kymmenen säkillistä sekajätettä, aika monta kymmentä polttotynnyrillistä puuta, yksi autollinen vanhoja renkaita (jäteasema ottaa veloituksetta vastaan!) ja autollinen metallia. Aika paljon jäi vielä sellaista metallia mikä ei autoon mahdu, ja yritin saada romumetalliyrityksen hakemaan niitä, mutta oli heille niin vähän etteivät tule ellei satu muuta ajoa lähistölle. Edelleen välillä meinaa vituttaa millaisen määrän paskaa edellinen omistaja jätti tuonne, mutta kai niistä joskus pääsee kaikista eroon. Ja joo oon itsekin vähän sellainen että saatan säästää asioita joita ehkä joskus tarvitsee, mutta mikä järki heitellä vanhoja ovia ja ikkunoita pihan perälle suojaamatta niitä mitenkään niin sitten ne kasvaa sieniä eikä niitä voi enää käyttää mihinkään vaikka tarve joskus tulisikin? Että roskat roskiin ja säästettävät silleen että ne säilyy käyttökelpoisina, olisi kuitenkin mun logiikkani, mutta ei näemmä kaikkien...


Vanha talo halusi juuri tällaisen sängyn rungon!


Passatti nieli helposti nämä kaikki kerralla


Saisko olla metallia


Tämän syksyn ensimmäiset leivinuunipizzatkin tuli tehtyä, ja fondue on kanssa korkattu! Meillä oli kuusi pizzaa ja viimeisen mennessä meinasi uuni jo alkaa hiipua. Note to self: älä vedä kaikkia hiiliä pois vaan ala paistaa ekoja niin että osa hiilistä on reunaan työnnetty.






Laitettiin myös vähän lisää pihavaloja. Haluaisin tällaiset talon seinälle portaisiin mutta nämä ei kuulemma ehkä ole kovin tehokkaat. Siispä tuli nyt väliaikaisesti vain ihan kauhean rumat mutta erittäin kirkkaat "työmaalamput". Ulko(seinä)valoja on yllättävän vähän tarjolla ja haluaisin jotain vanhan talon henkeen sopivaa.


Öisin sienetkin tanssii tulikehällä


Mun ihanat tähti-kuu-valot kuoli ja harmitti, kaikista just ne. Mutta ei hätää, isä vaihtoi niihin osan toisista vanhoista valoista ja taas toimii!


Se näky kun perheessä on sähköinsinööri

lauantai 2. marraskuuta 2024

Hiirisota alkoi

Varoitus: postaus sisältää kuolleita ja syötyjä hiiriä!

Huomasin lintujen ruokinnan aloitettuani, että mun lintulaudalla vierailee myös söpö hiiri. (Mulla on ollut nuorena kesyhiiriä vaikka miten monta vuotta ja kasvatinkin niitä muutaman poikueen, joten mun mielestä hiiret on oikeasti söpöjä, eikä niissä ole mitään kammottavaa.) Jännää, että ihmisten mielestä osa eläimistä on söpöjä ja niitä autetaan, ja osaa sitten ei haluta ruokkia. Kuka haluaa estää oravaa, kuka närhiä, kuka jyrsijöitä hyötymästä pikkulintujen ruokinnasta.

Ajattelin ensin pitää mun kotihiiren, mutta sitten tulin järkiini. Jos se olisikin ainokainen, mutta kun ei varmasti ole, vaan sillä on koko suku jossakin. Ja tekeehän ne tuhoja. Jos ne pysyisi ulkona tai varastossa niin saisivat olla, mutta mutta...

 


Joku kerta Puuilossa muilla asioilla ollessani kassalla oli metallisia hiirenloukkuja ja nappasin parin mukaani. Heti seuraavana päivänä kotihiiri parka oli vainaa. Hän oli hypännyt lattialle asti pakastimen päältä.



Sorry not so sorry


Hetken olin kyllä surullinen tapettuani mun ainoan kotihiiren ja kaipasin häntä kookospähkinään. Harkitsin jopa pieniä hautajaisia.

Mutta sota jatkui.

Pari päivää oli ihan hiljaista, tosin menetin äkkiä hermoni metallisten loukkujen kanssa. Ne laukeaa aina x kertaa sormille kun yrität virittää sitä ja sitten ei aina ole lauenneet vaikka nakki on viety. Ostin vuosi sitten Biltemasta mökille sellaisia umpinaisia ansoja ja lähdin asiakseni hakemaan niitä nyt itselleni. Ja heti seuraavana yönä Kakkonen. Kotihiiri ei siis ollutkaan mun ainoa hiiri. Oikeastaan mistä sitä edes tietää oliko Ykkönen se kookospähkinätyyppi.




Sitten oli pari päivää taas hiljaista, yhdestä loukusta nakki oli viety mutta loukku ei ollut lauennut, tai oli lauennut mutta oli tyhjä. Joku ilta pakastimella käydessäni siellä juoksi ihan helvetin iso ja läski hiiri ja sanoin sille, että vielä mä sut nappaan, susta tulee Kolmonen. Tähän mennessä molemmat oli olleet naarashiiriä ja arvelin että tämä on uros.

Ja niin heti seuraavana yönä Kolmonen. Tai en tiedä oliko hän se läski tyyppi. Kyllä, kuvaan raatoja ja lasken heitä. Supermielenkiintoista nähdä mihin asti heitä riittää.



Sitten taisi olla taas joku hiljainen yö kunnes Nelonen. Mutta mitä hittoa tapahtui hänelle?! Hän oli pudonnut lattialle, mutta jos hiiri ei ole kuollut heti vaan jotenkin ehtinyt rimpuilla, eihän se nyt tuon näköiseksi mene. Kyllä sitä on siirtänyt ja syönyt joku muu. Kesyhiiret ainakin syövät lajitovereitaan jos joku kuolee häkkiin. Jotenkin ällöttävää, mutta sinänsä järkevää, eihän se kuollut siitä enää kärsi ja menee energiaksi muille.




Loukkuja on neljä umpinaista ja nuo kaksi metallista. Aitassa ja saunalla yhdet umpinaiset eikä niissä koskaan mitään, alkuperäinen nakki on tallella. Aitan hattuhyllyllä on kuitenkin ollut aiemmin hiiren paskaa, ja kerran saunaa lämmittäessäni luulin nähneeni jonkun vilahtavan silmäkulmassa. Keskimmäisessä varastossa on umpinainen ja metallinen loukku ja päätyvarastossa kanssa, ja sieltä on tullut eniten osumia.

Tänään sitten päätyvaraston umpinainen loukku oli kerta kaikkiaan kadonnut kokonaan, ja aika pitkään siirtelin tavaroita ja etsin sitä. Etsin jopa rakennuksen ulkopuolelta, mutta kai koirat olisi sen löytäneet. Sitten lopulta osui silmään. Kuvassa vasemmalla lattialla seinää vasten. Siirtynyt pari metriä sieltä missä loukku oli. Ja aivan revitty. Päästyäni eroon ruumiista laitoin loukun rautalangalla kiinni, niin ei pitäisi joutua enää etsimään.



Viitonen oli eka hännätön, mikälie myyrä

Seinän takana pakastinvarastossa Kuutonen


Oon vähän yllättynyt että tähän mennessä ei yhtään urosta. Ne pallit on sellaiset että niitä ei voi missata vaikkei olisi koskaan nähnyt yhtään jyrsijää. Oon myös vähän yllättynyt että niitähän riittää. Hyvä etten säälinyt alkuperäistä Kotihiirtä. 😬

***

Oli pari viikkoa aivan tyhjää. Siirsin yhden loukun terassille ja sitten valitettavasti yksi aamu näky oli tällainen:

Jännä, miksi linnun tappaminen tuntuu pahalta mutta hiiren ei. Hän olkoon silti Seiska vaikka ei kuulunut kohderyhmään.


Linnut on koko syksyn tunkeneet mun lasitetulle kuistille ja paskaa on joka puolella, että sinänsä voisi ajatella että tuhoa ne tekee nekin.

Siirsin saunan ylähyllyltä loukun lattialle (pitää muistaa varoa koiria...) kun sinne ei ole koskaan mennyt yhtään, ja heti seuraavana aamuna siellä oli Kasi, ja samalla myös päätyvarastossa Ysi! Miksiköhän niitä taas rupesi tulemaan? Mietin jo että onko ne oppineet varomaan ansoja kun pariin viikkoon ei näkynyt missään mitään. Nyt siirsin pari loukkua terassin alle kun näin siellä vilahtavan yhden elukan. Aitassa esim ei ole kertaakaan ollut saalista vaikka hyllyllä on ollut paskaa. Loukku on ollut sillä hyllyllä ja sängyllä.

Edelleen kaikki raadot on olleet naaraita mikä on musta todella jännää.


Kasi

Ysiä oli taas syöty

Saman päivän iltana päätyvarastosta Kymppi. Hän oli vielä notkea ja hetken harkitsin että annan sen mun kissoille.


Marraskuun lumimyräkän aikaan 20.-21.11. yöllä oli selkeästi hakeuduttu suojaan, koska aamun saldo oli kolme 🙄

Yksitoista oli rävistellyt itsensä rikkakihveliin

Kaksitoista päätyvarastossa, ei näemmä oo vika....

Kolmetoista talon alla

Muutama päivä myöhemmin ja Neljätoista voi taas aika huonosti

Useita päiviä tyhjää kunnes Viisitoista 

Kuusitoista kuistin alla. Kammottavaa. Minkä takia lintujen pitää sinnekin ryömiä..?


Marraskuun saldo: 14 hiirtä ja 2 talitiaista

***

Seitsemäntoista aloitti joulukuun 

Kahdeksantoista oli lyhythäntäinen, mikälie päästäinen?

19. Lyhythäntäinen vaihteeksi saunalla


20.

21.


22.



23.

24. Jouluaattona

2024 saldo: 24 raatoa

****

2025 kauden aloitti rouva 25



To be continued...