Istuimme hetken yhdessä ja Avaruus katsoi meitä

"Hetkeksi hiljaisuus
Saapui luokseni kuin olento
Ja huusi: "Älä pelkää maailmaa."
Istuimme hetken yhdessä
Ja Avaruus katsoi meitä"

[Pariisin kevät: Kesäyö - luin just jonkun tyypin avautumisen miten käsittämätöntä soopaa koko ko biisi hänestä oli. Mä kyllä tavoitan sen tunnelman erinomaisesti.]

°°°°°

Tullessani ensimmäistä kertaa katsomaan taloa, vailla mitään tietoa lainasta tai mistään, pihaan saavuttuani musta tuntui että jalat ei kanna ja että veri pakenee päästä. Mikään maailmassa ei olisi voinut näyttää enemmän minulta. Myyjä sanoi myöhemmin, että kyllä katsomassa oli käynyt porukkaa jos jonkinlaista, mutta kukaan ei ollut jättänyt tarjousta. Minun noustessani autosta ja kävellessäni portista pihaan, hänelle oli tullut tunne, että nyt tuli ostaja. No saahan sitä sanoa vaikka mitä kun on oma intressi saada kaupat tehtyä.

Mutta yksi hämmentävä asia mitä en pysty selittämään itselleni. Hän teki paljon käsitöitä ja täällä on betonista valettuja laattoja, tonttuja, ruukkuja, lehtiä, kynttiläjuttuja, lintujen juoma-altaita ym. Ja ihan helvetisti sieniä. Siis kymmeniä. Betonisia sieniä. Kaikista maailman asioista sieniä?!? 🥹😭🍄

Olen aivan varma että joka päivä kun istun ja katselen mun taloa, Avaruus on siellä ja hymyilee mulle. Ehkä Sienikin on siellä, jossain siellä? Ja hymyilee Sienistä hymyään. Joidenkin asioiden on vaan tarkoitus tapahtua. Talo ja minä löysimme toisemme.

He sienet. Sienet ja Sieni.

 

Kanalan rakentaminen, osa 3: rakenteet, maalaaminen ja verkotus

Edellisessä osassa pohjakehikko tuli valmiiksi, ja sitten laitettiin kehikko ylös ja tukilaudat pystyyn, ja lopuksi vielä kattoon. Tässä olisi ehkä auttanut jos olisi ollut suunnitelma paperilla ja materiaalit selvillä, koska nyt kävi vähän kaikkea "oho nämä pituudet ei täsmääkään" jne. Ruuveja irroiteltiin ja laitettiin uudelleen. Kehikon kiinnittäminen olemassa olevaan kanakoppiin ei ollut käynyt tähän mennessä kellään mielessä ja sitäkin sitten ihmeteltiin ja mallattiin paria vaihtoehtoa. Tämä on vanha talo ja itse tekemisen jälki näkyy kaikkialla, niin ajattelin, että ei tämäkään ole niin tarkkaa. Ei kukaan enää niitä kanalan lautoja katsele ja arvostele kun kanat on paikalla!

Yksi maalasi samalla kun muut viimeisteli rakennetta. Jäämistöstä löytyi ulkomaalia, ja jotenkin kuvittelin sen olevan punaista, sangossa oli punainen kuva. No ylläri kun sanko avattiin, se olikin harmaanvihreää 😂 Koska tämä on kierrätysmateriaalikanala, päätin, että saa kelvata. Ikinä en olisi tuollaista väriä itse valinnut, tykkään kyllä vihreästä, mutta en tuollaisesta sävystä.

Humala lähestyy

Humalan ohitus 😍

Tiilinpala väliin ettei humala tartu kiinni märkään maaliin

Vanhaa tarhaa purkaessani yritin irroittaa verkot niin, että ne jäisi mahdollisimman isoiksi, ehjiksi paloiksi, jotta niitä voisi käyttää uudelleen. Olin lisäksi ostanut uutta verkkoa, pitkän miettimisen jälkeen (mistä minä tiedän onko kivempaa laittaa 60cm, 100cm vai 200cm leveää verkkoa...?) päädyin 1m x 10m rulliin ja otin niitä aluksi kaksi. Rullat tuli Motonetistä ja maksoi 19,90e/kpl. Kotona selvisi, että ostamassani  verkossa on paljon pienempi silmäkoko kuin aiemmassa. En tiedä onko se hyvä vai huono asia. Ilmeisesti ainakin vanhat verkot oli riittäneet eikä kanalasta ollut koskaan syöty kanoja tms.

Kokeiltiin aloittaa verkkojen laittaminen katosta, ja siihen saatiin vanhasta verkosta kahdella palalla mallattua reilusti katon kattava alue. Verkko kiinnitettiin puuosiin noin puolen metrin, metrin välein sitä varten ostetuilla osilla, joiden nimeä en tiedä, ja välit vedeltiin niittipyssyllä. Tässä vaiheessa myös päätettiin, että tehdään ulkotarhaan erillinen ihmisen mentävä ovi. "Koppiin" on jo, ja harkittiin myös että jos kulku olisi kopin kautta tarhaan. En oikein tiedä edes kuinka usein siellä tarvitsee käydä itse, siis silleen peremmällä kuin ovelta laittamassa ruokaa tms. Siivoamassa, hakemassa sairaita eläimiä erilleen?

Kattoverkon hahmottelua vanhoista paloista

kiinnitys

välit niittipyssyllä. Kuvassa verkon varjot hämää.

ovihahmotelma

Google kertoi, että verkko kannattaa kaivaa ainakin 20cm maan sisään, jotta se estää petoja kaivautumasta tarhaan. Päätettiin laittaa verkko vaakasuoraan, ja tarhan ollessa noin 180cm korkea, kahdesta metrin levyisestä rullasta jää noin 20cm "lipare" kaivettavaksi. Aloitin siltä ainoalta sivulta, missä oli vain hiekkaa, sitä oli helppo kaivaa. Loput kolme sivua on nurmea ja humala onkin sitten kysymysmerkki, miten läheltä sitä uskaltaa kaivaa ettei se pahastu, ja miten ylipäätään sen verkon voi siihen vetää.

yksi seinä valmis!

voikohan työnjohdon erottaa jos se nukkuu työvuorossa?!

Tässä vaiheessa oli mennyt taas yksi päivä ja muutama tunti, eli kanalaan käytetty nyt yhteensä 3h purkuun, päivä perustuksiin, päivä ja pari tuntia maalaamiseen ja verkotukseen ja vielä on verkotus kovasti kesken. Jatkuu...

Kellarikäynti

Kuntotarkastusraportissa yksi korjauskehotus oli tyhjentää kellarista orgaaninen aines. Kellari itse asiassa aiheutti jo aiemmin tarpeettomaksi osoittautuneen säikähdyksen. Huomasin, että siellä oli melkein puoli metriä vettä! Naapuri kävi katsomassa sitä ja kertoi sen olevan aivan normaalia. Tällaisina hetkinä sitä paitsi tuntee olonsa typeräksi, myös arvostaa sitä että on joku jolta kysyä. Yritän vaan sinnikkäästi toistella itselleni, että tietämättömyys ei ole tyhmyyttä ja että koko ajan sitä oppii uutta. Vesi on pohjavettä ja sen nouseminen on luultavasti jokakeväinen ilmiö, joskus enemmän, joskus vähemmän. Sen voi halutessaan pumpata sieltä pois, löydettiinkin talon jäämistöstä ilmeisesti juuri tähän tehty pumppu, mutta ei saatu sitä toimimaan. Veden pitäisi kyllä myös hävitä sieltä itsestään ja naapuri kehoitti minua seuraamaan tilannetta. Nousta sen ei ainakaan enää pitäisi ja se ei olisi normaalia. Muutamassa viikossa se olikin kadonnut niin että pohjalla oli enää alle viisi senttiä.

Samassa rytäkässä minulle selvisi, että talossa on "komutissa" jääkaapin alla luukku kellariin. Siirrettiin porukalla kaappi pois ja avattiin luukku. Oli aika jännää kun kukaan ei tiennyt mitä odottaa. Siitä sitten olikin parin metrin suora pudotus ilman mitään tikkaita tai portaita. Luukku on melko kapeakin.

Toinen vaihtoehto kellariin menemiselle oli sitten se maan tasalla oleva luukku. Sekin oli melkoisen pieni ja epäilin mahdunko siitä ollenkaan. Sama ongelma koski myös tätä eli mitään portaita tai muuta poistuloapua siellä ei ollut. Lopulta päätin, että menen mieluummin tästä, etsittiin pienet tikkaat mitkä ujutettiin sinne, ja sitten oli vain mentävä. Kevyesti kyllä ahdisti, ei niinkään se itse kellari, vaan sinne peruuttaminen. Ensin jäinkin toppatakista kiinni luukkuun ja piti tulla ulos vaihtamaan ohuempi vaate. Sinne minä sitten pääsin ja heti kun jalat otti maahan, ei ollut enää mitenkään epämukava olo. Kellarissa killui tosiaan vanha muovipussi, puun kappaleita, styroxia ja sellaista ja niitä keräsin jätesäkkiin. Pitää ehkä käydä vielä uudelleen kunhan vesi on kokonaan poistunut.

 

kuvassa puuparruaskelma joka ei johda mihinkään. nämä oli tosi lahot ja hajosi koskemalla

yhdessä nurkassa oli vähän multaa/hiekkaa/whatever jota keräsin lapiolla pois

luukku "komuttiin"

sama luukku sisältä päin

Aikani minä siellä ähersin ja sitten tuli sellainen olo, että seinät kaatuu päälle ja pakko päästä pois. Meinasin taas jäädä luukkuun kiinni mutta oli sen verta kiire että tissit linkkuun ja väkisin läpi vaan. Mietinpähän vaan pois päästyäni, että jotkut harrastaa luolissä ryömimistä vapaaehtoisesti, ja joku veden alla luolissa sukeltaminen on kyllä jotain niin kammottavaa että mikään raha ei saisi minua edes harkitsemaan sellaista...!

Kanalan perustaminen, osa 2: perustukset

Edellisessä osassa vanhan kanalan jämät purettiin ja nyt alkaa uuden rakentaminen. Oli suunnitelmissa tehdä mahdollisimman pitkälle niistä osista mitä on, ja paljon aikaa menikin siihen että pengottiin tontilla olevia useita lautakasoja ja katseltiin mitä olisi tarjolla. Kanalan mitatkin muuttui moneen otteeseen saatavilla olevien materiaalien perusteella.

Kaikki tuntui vähän hankalalta kun kukaan meistä ei ollut koskaan tehnyt mitään tällaista, eikä kellään ole myöskään ollut kanoja. Miten korkea kynnys ovessa pitäisi olla? Aukeaako ovi sisään vai ulos? Kuinka paljon ihmisen tarvitsee käydä tarhassa, onko oltava vapaa seisomakorkeus koko alalla? Maa viettää hieman toiseen suuntaan, tehdäänkö tarhastakin samassa suhteessa vino vai ei? Kaikenlaisia tällaisia asioita ratkaistessa tuntui että sokea taluttaa sokeaa, mutta ajateltiin sitten aina että saahan sitä myöhemmin paranneltua kun tietää mitä tarttee.

Lakin jalat mittakaavaa antamassa

Jokaisessa hommassa tarvitaan työnjohto

Pohjakehikko alkaa muotoutua

Humalaa piti hieman taivuttaa pois edestä

Humalalla ratsastaja, kuin pitelisi ohjia 😍

Tässä meni kolmen ihmisen voimin kokonainen päivä. Jatkuu...

Kanalan perustaminen, osa 1: entisen purku

Myyjä oli vienyt talvikanalan mukanaan, ja valitettavasti irroitti sen myös sen verta törpösti, että ulkotarha sortui samalla. Jäljelle jäi siis tämän näköinen rötiskö.

Totesimme rakennusmestarina toimivan isäni kanssa, että helpointa on purkaa koko hökötys ja tehdä uusi. Kanalan mitat oli noin 225cm x 350cm, ja halusin hieman isomman. Ei minulla ole aikeissa ottaa kuin se 3-4 kanaa ja heille mahdollisesti kukko, mutta ala tuntuu niin pieneltä, kun ne kuitenkin viettävät siellä suurimman osan elämästään. Minun koko piha on aidattu ja ne voivat kyllä valvotusti olla vapaana. En vaan ole vielä ratkaissut miten estän niitä menemästä syömään mun mansikoita ja tuhoamaan kaikkia istutuksia. Joka tapauksessa alustava visio oli 4m x 4m ulkotarhasta.

Sitten ei muuta kuin purkamaan. Verkko oli tarkoitus käyttää uudelleen, joten yritin irroittaa sen niin, että se säilyisi mahdollisimman isoina paloina. Eniten säälitti tuo humala. Olisin halunnut säästää sen, mutta se oli niin valtava, että aivan mahdotonta poistaa sitä verkosta ja kääntää sivuun.

Humala kuulemma kasvaa jopa neljä metriä kaudessa jos olot ovat sopivat (ja tässä ilmeisesti on, kun se on noin valtavaksi tullut). Toivottavasti se ei pahastu sörkkimisestä.

Lajittelin laudat käyttökelvottomiin ja uudelleen käytettäviin. Osa olikin jo hyvin lahoja, joten oli varmaan hyvä idea uusia kaikki rakenteet nyt.

Purkamisessa meni pari kolme tuntia ja sain sen tehtyä melkein kokonaan itse, vain pieni pätkä jäi odottamaan apukäsiä. Jatkuu...

Pihavaloja ja aitaa

Isä on ahertanut pihavalojen kanssa ja nyt aitassa on kolme ulkovaloa, jotka saa päälle kytkimellä sisältä. Eli siis illan koiranulkoilutusvalot, joita ei tartte itse mennä edes ulkoa laittamaan päälle! Mietinnässä on vielä haluaako pihaan jonkun valopylvään, mutta se vaatii sitten sähköjen kaivamista maahan ja on aina oma urakkansa, niin katsotaan nyt. Ensi syksy varmaan näyttää tuntuuko siltä että nämä riittää.

 

Talon myyjältä jäi hirveä läjä kuormalavoja, hän oli suunnitellut tekevänsä niistä tien puolelle aitaa näköesteeksi. Hän oli kerännyt myös riukuja valmiiksi, ja ähellettiin ne äidin kanssa tässä yksi päivä paikoilleen. En ole koskaan tehnyt aitaa ja ei sekään ihan niin helppoa ollut kuin mitä voisi kuvitella. Vähän lähti vinoon menemään, mutta toisaalta onpahan rehellisesti itse tehdyn näköinen 😁 Kuormalavat jäi nyt vielä ainakin odottamaan, en ehkä oikein näe niitä miun maun mukaisena aitana.

Kevään ensimmäiset

Pitkän talven jälkeen he ovat taas täällä!

Pellolla 11.4.

Oli heitä sitten enemmänkin 

En varmaan koskaan ole näin kovasti odottanut lumien sulamista, mutta eipä minulla vielä koskaan ole ollut omaa pihaa ensimmäistä kertaa paljastumassa 🙃

Pihassa 12.4.

Pihassa 12.4.

Pihassa 12.4.

Pihassa 12.4.

  Lisäys viikon päästä:

13.4.

14.4. heille alkoi tulla kylmä

17.4.

20.4.