Pihan paljastuminen

Viime päivinä on ollut niin lämmin, että lumet ovat sulaneet vauhdilla. Kokonaisuutena maaliskuu on kuitenkin ollut myös hyvin vähäaurinkoinen eikä taida loppua pilville näkyä. Kunnon hangenkelejäkään ei oikein ole ollut, mutta ehtiihän tässä vielä, tosin monesta paikkaa on lumet jo sulaneet eikä ole mitään hankea jäljellä.

On hauskaa ostaa talo talvella, niin kevään tullen saa sitten ihmetellä, mitä kaikkea lumien alta paljastuukaan.

Maansiirtohommat best,onneksi ostettiin talo missä on kasa t.  Lakki

Minä kyllä tykkään ennemmin vanhasta kuin uudesta, mutta rajansa minullakin. Ihan rehellisten romujen hilloamista nurkkiin en ymmärrä, ja kamaa on mennyt sekä roskiin että paikallisen roskalavaryhmän kautta kiertoon jo aika hyvät määrät. Sulaneista kasoista on löytynyt myös mm. parikin eri ovea. Tätä ajatusta en tavoita ollenkaan - jos tavara on roska, eikö se kannattaisi hävittää välittömästi, tai jos sen haluaa säästää mahdollista myöhempää tarvetta varten, eikö se pitäisi säilöä niin ettei se ole umpihomeessa...?

En myöskään ihan tavoita ajatusta hevosenkengästä tai silitysraudasta pihakoristeina, mutta tuollaisia nyt on helppo hävittää. Itse tehdyt betonilaatat ja -esineet sen sijaan on sieviä, edes satunnaiset puutarhatontut ei haittaa kun noita sieniä on niin kauheasti 🍄 Oon miettinyt että jossain täytyy myös olla sienen muotoinen muotti, millä näitä on tänne valettu. Sitä odotellessa! (Lisättäköön, jos tätä lukee joku joka ei tiedä, että mulla on sienitatuointi selässä, mulla on ollut Sieni-niminen koira ja oon niin totaalisen sienahtanut kuin voi olla.)

Joka tapauksessa on hauskaa tehdä löytöjä ja asun paljon mieluummin vanhassa talossa,  jolla on sielu ja historia, kuin jossain upuuudessa ja liian valkoisessa ja steriilissä, missä ei olisi mitään. Helpompaa asioita on poistaa kuin lisätä, kun en nyt kuitenkaan ole ihan noin käsillä tekevä kuin edellinen asukas oli. Jäisi betonisienet valamatta ainakin ellei sitä muottia löydy.