Tervetuloa uudet ässät

Heti alkuun: kanoja ei pidä nimetä yhtään mitenkään. Niillä ei ole mitään sellaista systeemiä kuin lypsylehmillä, että tiettynä vuonna syntyneet eläimet nimetään tietyllä alkukirjaimella. Kanojen pitäjän sen sijaan pitää rekisteröityä, jolla saa pitopaikkatunnuksen (pitkä numerosarja). Sinne pitää antaa arvio eläinmäärästä, mutta onko se 8, 10 tai 12, ei vaikuta mitenkään mihinkään, eikä joka kanan poistumista tai lisäystä tarvitse käydä ilmoittamassa. Tunnus on kuitenkin tilakohtainen, eikä eläimiä tarvitse yksilöidä mitenkään. Suomeksi: kanoilla ei ole pakko olla nimiä ollenkaan ja jos on, ne saa keksiä päästään ihan niin kuin haluaa.

Minun ensimmäiset kanat on k-kanoja syystä että ennen niiden tuloa yksi kaveri sanoi, että anna yhden nimeksi Klaara, niin se on hänen kummikana ja hän lähettää sille joka joulu joulukortin. 😂 Sopi minulle (pitääkin muistuttaa joulun lähestymisestä!), ja päätin että muutkin saman paikan maatiaiset saa olla k-alkuisia suomalaisia naisen nimiä. Ajattelin että kun ne on silleen köntässä nimetty, ne on myöhemmin helppo muistaa ketkä tuli mistäkin. Sitten vain valitsin sellaiset k:t mitkä minua miellytti. Koiralle en  ikinä antaisi "tyhmää" nimeä, mutta esim. Kaisa ja Kyllikki on sarjassamme niin hirveitä että ne on jo hauskoja. Jossain vaiheessa näitä pyöritellessä tuli ajatus, että kukko voisi olla pelkkä sukunimi.

Seuraavat kanat tuli eri paikasta, ja halusin niille erotukseksi eri kirjaimen. Mietin ensin myyjän etunimen mukaista, mutta päädyin sitten kuitenkin tilan nimeen ja sieltä tulee s-alkukirjain. Appenzeller on hienostorouva ja siitä tuli Siri. Egger ja maatiaissekoitus tarvitsi taas sellaiset melko hirveät tätimäiset ässät, joten heistä tuli Sinikka (egger, selässä on sinertävää sävyä) ja Synnöve.

Uskon että opettamalla kana oppisi oman nimensä  (tulemaan luokse sillä kutsumalla), toisaalta olisi paljon kovempi työ opettaa ärsykekontrolli eli että Kaisaa kutsumalla Kerttukin ei tulisi. Olen miettinyt myös vaihtoehtoa että niillä ei olisi lainkaan nimiä, esim. viime kesän kesäkanoilla joita oli neljä samanlaista mustaa, ei ollut nimiä kuin yhdellä, kun ei niitä kukaan erottanutkaan toisistaan ja ne oli kaikki paitsi se yksi vähän arkoja. Sitten petovahingon sattuessa tuntuisi ehkä vähemmän pahalta jos vaan se ruskea kana olisi mennyt sen sijaan että se oli Kaisa. Päädyin nyt sitten kuitenkin nimeämään, haluaisin että he on yksilöitä.

No sitten asiaan!

S-kanojen myyjän kanssa oli alusta asti juttua, että Siri (ainoa appenzeller) ei oikein sopeudu. Hän lupasi että sen saa palauttaa tai voin ottaa lisää samanlaisia kanoja sen kaveriksi. Asia jäi vähän auki, Siri kuitenkin koko ajan rohkaistui ja lopussa se esim. söi herkkuja kun niitä sille kädestä heitteli, ja hengasi Sinikan kanssa. Näin sen syövän ja juovan ja se hengasi ihan normaalisti lattialla eikä värjötellyt perimmäisen orren kauimmaisessa nurkassa niin kuin alkuun. Toisaalta vaikka kukaan ei sitä jahdannut, se saattoi yhtäkkiä alkaa päästää sellaista ihme piippailua ja juosta pakoon. Ei ole yhtään munaakaan pykännyt, toisaalta ei ole Sinikkakaan.

Jos he olisi olleet vähän lähempänä, olisin varmaan jo hakenut sille yhden kaverin. Mutta sitten piti poistaa kukko Koistine ja jäin myös ilman kukkoa. Ajattelin ensin antaa asian olla vaikka kevääseen saakka, että Kyllikin pää saisi parantua rauhassa. Kysyin kuitenkin jossain vaiheessa kanaryhmässä kukkoja, kun niitä tosi paljon on syksyllä tarjolla. Jos vaikka joku tosi helmi löytyisi. Paitsi että ihmiset ei lukeneet mitä edes etsittiin (vanhempi hormonihuurunsa huuruillut herrasmies ja tältä alueelta, en hae kukkoa satojen kilsojen päästä) ja ihan ihme viestejä tuli, niin olihan niitä ihan hirveästi. Yhdestäkään ei vaan tullut sellainen olo että tämä on meidän kukko. Lisäksi mitä useammasta paikasta sotkee eläimiä, lisääntyy riski että saa jonkun taudinkin.

Ajatukset palasi toistuvasti siihen että Siri tarttee kaverin ja sitä ei uusi erilainen kukko kyllä sille ole. No ratkaisuhan oli selvä; ottaa appenzeller-kukko ja kana. Sirin myyjällä oli se parvi vielä jäljellä ja hän suostui jakamaan sitä. Alun perin olisi myynyt koko porukan kerralla, mutta lupasi irroittaa mulle sieltä sen yhden.

Sitten vaan säädettiin aikataulujen kanssa.

Ja siinä he ovat: imurilaatikollinen appenzellereita 😆😆😆

Se miksi lopulta tuli kukko ja kaksi kanaa... no koska miksi ei. Onpahan muutama kana jos joku menee heti hävikkiin.

Tässä he ensimmäisen puolen tunnin aikana, uudet lehahti pöydälle ja Siri on lattialla. Tämä kyllä kävi sieluun saakka, sen varovainen lähestyminen ja ihan selvästi se miettii että onko noi, siis voiko olla mahdollista että noi on... 😭🤍

Sinikka pöllyytti aika kovaa kaikkia uusia, myös kukkoa. Menin joka kerta väliin, myyjä neuvoi toimimaan niin. Lopulta otin Sinikan hetkeksi käteen (se on niin arka että ei sitä normaalisti saa kiinni, mutta nyt se kukkoili jollekin muulle eikä huomannut että tartuin takaa päin siihen itseensä) ja kun laskin sen takaisin, se paineli kanaputkesta toiselle puolelle ja piti siellä ihme määkimistä pitkään. Ihan kuin olisi käynyt tunteisiin ettei saanut kiusata uusia. Sinikka on vähän outolintu enkä tiedä onko siinä jotain vikaa. Se ei siis myöskään muni. Sirin kohdalla sen ymmärtää stressin vaikutukseksi, mutta Sinikka on ihan lunki. Koistisen kanssa se kävi tarhassa, mutta Koistisen poismenon jälkeen ei ole tullut kertaakaan ulos. Se on jotenkin sellainen kovin... välinpitämätön ja vähäeleinen. Tulee syömään herkkuja kädestä mutta yleensä pari otettuaan perääntyy ja alkaa pitää varoitusääntä. En ihan ymmärrä häntä. Jospa uuden kukon tulo piristäisi häntäkin.

Illalla myöhään kun kävin valojen sammuttua katsomassa, kaikki muut oli orrella ja kaikki appet toisella puolella hyllyllä. Tähän saakka orrella on nukkuneet maatiaiset, ja Siri ja Sinikka ja joskus niiden kanssa myös Synnöve, hyllyllä. Ei ne appet siellä mitenkään ihan vieri vieressä olleet, mutta  kuitenkin selkeästi yhdessä pienillä väleillä.

Aamulla appet yhdessä 🥹

Laitoin eilen molemmille uusille appekanoille nilkkarenkaan. Musta saa olla Sibyl ja valkoinen Silva. Kukosta tulee varmaan Sigurd tai sitten vielä vaihdan mieleni. Tyhmiä hienosto-s-nimiä on yllättävän vaikea keksiä. Muutama on jäävätty kun ne on lähipiirin ihmisten tai eläinten nimissä käytössä jo. Mutta ainakin on nyt hirveän hyvä mieli Sirin puolesta. Mitä siitä että en varsinaisesti tarvitse yhdeksää kanaa yhtään mihinkään. Munia tulee nytkin niin paljon että just keitin kattilallisen koirille. Toivotaan että appet kotiutuu, kukko ottaa johtajan paikan ja puuttuu kiusaamisiin, se polkee Kylliäkin nätisti, ja että sopu syntyy. Olisi kiva jos tämä porukka voisi olla tällainen nyt hyvän tovin, eikä tartteisi ostaa, myydä saati tappaa yhtään elukkaa.

Ja tarinan opetus: älä koskaan ikinä milloinkaan ota tuollaista friikkiä elukkaa yksin ja kuvittele että kyllä se siitä. Friikille kaveriksi toinen samanlainen friikki. Vähän yllätti miten selkeä tietoisuus heillä on itsestä ja todellakin he tunnistaa että me ollaan noiden kanssa tällaisia ja nuo on erilaisia.

Ylipäätään kanoja myydessä ne kannattaa aina myydä vähintään pareittain, jotta uudessa paikassa on sitten edes yksi vanha ystävä tukena. Yksin jo olemassaolevaan parveen tuleminen on rankkaa. Vain aikuinen kukko kanojen joukkoon on toimiva idea sellaisenaan.

***

Oon käynyt tänään kymmenen kertaa kanalassa viemässä jotain tai muuten vaan hetken hengailemassa. Nämä on tosi paljon rohkeampia kuin eka erä ässiä, rupesivat heti esim. syömään. Mutta ne pelkää myös ihmistä ja koiria ja totutan heidät nyt ensin siihen, että siellä hyppää joku vähän väliä ja ei se mitään. Ruokaa ja vettä on taas useassa pisteessä ja oon heitellyt tuota "parempaa" rehua sinne sun tänne puruihin etsittäväksi. Tilasin siis taannoin kokeeksi säkin munitusrehua missä on komponentit erillään ja ne tykkää siitä paljon enemmän kuin tiivisteestä missä kaikki samassa. Appenzellerit on pysytelleet sillä puolella mihin heidät laitoin, kanaputki on ehkä alkuun vähän arveluttava. Ihan sovussa ovat nyt olleet, en ole nähnyt että kukaan kiusaisi ketään. Maatiaiset haluaisi pihalle, mutta joutuvat nyt tyytymään tarhaan.

Äsken kävin vähän kuvailemassa:

"Valkoinen"

Krooninen bad hair day?

"Valkoinen" ja oikealla "musta", sillä tarttui höyhen jalkarenkaaseen

Tämä on Siri

Sigurd. Kyllä on pöntön näköistä porukkaa 😍