Arjen realismia

2,5v kerkesin asua ennen kuin lätsähti vähän turhan lähelle. Kyllähän minä ainakin ajattelen, että on tuolla metsässä varmasti vaikka mitä, mutta ajattelen myös että kyllähän ne nyt siellä mahtuu olemaan.  Minusta ja koirista lähtee sen verran meteliä ja vakituisia reittejä liikuttaessa siellä varmasti myös haisee meille. En pelkää eläimiä. Itse asiassa jos jotain pitäisi metsässä pelätä, niin niitä kanssaihmisiä, mutta ei mikään terve peto käy ihmisen päälle, vaan väistää. Poikkeuksena pentujaan puolustava emä joka tuulen suunnan takia tms ei huomaa että ihminen tulee, mutta pidän tätäkin aika teoreettisena riskinä enkä kyllä ole suonut sille ajatustakaan.

Yhtenä aamuna laskin mudit kuuden jälkeen pihalle. Äiti ja russeli nukkuivat aitassa. Hymni aloittaa heti aivan kauhean tuffailun. Se ei varsinaisesti rähise saati hauku, vaan puhisee tuf, tuf, tuffff. Meikä yrittää komentaa että ole hiljaa, toiset nukkuu, ethän edes sinä armas teinikoira ole voinut unohtaa ketä siellä aitassa on. Pää kii ja kuselle nyt. Ei lopettanut, siinä se pyöri aitan edessä ja muuten lähellä pihalla. Lakki taisi jäädä kuistille eikä poistunut minnekään. Ajattelin että olkaa sitten kusematta, äiti kuitenkin herää varmaan kohta ja pääsevät sitten ulos.

Lähdin töihin ja autolla tielle kääntyessäni katsoin että n. 20m päässä edessä on ihme musta möykky, minun puolella tiellä ihan siinä just pientareella. Mikä tuo on? Ei siinä ole mitään kiviä eikä näy kaatunutta puutakaan. Joku eläin sen on oltava. Onko sattunut hirvikolari ja se on jätetty siihen lojumaan? On kyllä oudon muotoinen hirveksi. Jos se on karhu? Kuin siistii olis nähdä karhu autosta! En kaasuta kuten yleensä vaan ryömin autolla hiljaa lähemmäs. Sitten se möykky alkaa liikkua ja nostaa päätään ja jumalauta se on aivan valtava villisika. 😮 Se poistuu pusikkoon ennen kuin kerkiän silmää räpäyttää.

Villisikauutisten ja juuri löydetyn sikaruton myötä on joskus käynyt mielessä, että on niitä varmaan täälläkin mutta olkoon. Sitten kun tuijottaa itse sellaista silmiin, ei tartte enää spekuloida että varmaan voi olla joo. Ei mikään "varmaan". Niitä on.

Sillehän se Hymnikin varmasti tuffaili.

Hyi hitto. Korjaan yllä olevaa sen verran, että villisikoja vähän pelkään ja sellaista en todellakaan haluaisi kohdata. Piti heti ekana googlettaa tartteeko sikahavainnoista ilmoittaa johonkin (ei, paitsi jos löydät kuolleen sian), syökö se mun kissat, kanat ja nahkiaiset (ei) ja että olemmeko kaikki nyt vaarassa (ei olla). Ei käy terve sika ihmisen päälle, vaan on hyvin arka eläin. Porsaat syntyy pääosin keväällä ja on nyt jo aika isoja, eikä emänkään pitäisi olla hullun aggressiivinen niiden takia. Jos törmäät liikenneonnettomuudessa villisikaan, älä missään tapauksessa poistu autosta, loukkaantunut sika on erittäin vaarallinen. Jos auto palaa ja kuolet sinne ellet poistu, sitten voi olla aika kusinen tilanne. Älä törmää sikaan.

Täytyy myöntää että ei ole kauheasti houkutellut lenkille lähtö tämän jälkeen. Tästä on nyt vasta kaksi päivää ja ajattelin että voin olla hetken järkyttynyt mutta sitten se loppuu ja normi elämä palaa. On niitä siellä varmasti aiemminkin ollut eikä niistä ole ollut meille mitään vaaraa. Ei ole nytkään vaikka satuin  sellaisen näkemään.

Päiväkahvit Kyllikin kanssa

Toinen petotapaus sattui vähän aiemmin, perjantaina illalla joskus 20 maissa. Kanat oli olleet paljon pihalla vapaana, ne suorastaan odottaa sitä ja karkaa tarhasta ulos jos oven avaa. Koirat oli sisällä. Oltiin kuistilla rupeamassa syömään iltapalaa, kun nähdään että kanat jotenkin oudosti juoksee ison syreenin ympäri. Ne vähän hakee nokkimisjärjestystä ja sellaisia pieniä "tuijotetaan toisiamme kunnes toinen hypähtää karkuun" -tilanteita on ja siltä se näytti nytkin. Kunnes sieltä alkoi kuulua aika kova potpotpot ja sitten äiti parkaisee että siellähän on haukka 😯 Hirveällä karjumisella rynnättiin sekaan, minä näin että joku ruskea lehahti mun ylös ja toinen poistui kuulemma toiseen suuntaan. Kanat ryntäilee ihan sekoina jonnekin. Syreeni oli aidattu, viime vuoden kanat tykkäsi olla siellä puskan keskellä mutta ne kuoputti maasta kallion esille, niin ajattelin että suojelen puskaa ja aitaan sen. Jos aitaa ei olisi ollut, kanat olisi päässeet sinne piiloon, en tiedä menisikö haukka perässä? Tai jos koirat olisi olleet pihalla, tilanne olisi ehkä mennyt eri tavalla.

No siinä sitten ensijärkytyksestä toivuttuani menin kanalaan katsomaan. Siellä oli Kyllikki potpottamassa yksinään, näytti ihan ehjältä mutta oli aika hädissään. Se oli siis älynnyt mennä tarhaan ja sieltä kanalaan. Äiti sanoi, että ne muut ryntäsi sinne kanalan taakse, joten kiersin katsomaan rakennuksen alle. Ne mahtuu sinne ja ne tykkää olla siellä, ja siellähän niitä näytti nytkin olevan. Taisin sohia puhelimen taskulampulla ja näin neljät kintut, eli kaikki on ainakin tallessa, huh huh.

Otettiin ruuat kuistilta ja mentiin syömään lähemmäs kanalaa, jos haukat vaikka yrittää palata. Ajattelin antaa niiden hetken olla ja toipua shokista. Vähän myöhemmin sitten herkkukipon kanssa houkuttelemaan niitä esille. Kanalan alla menee perustusten haltijavasa (valtava lankku) niin, että se jakaa alapuolen pituussuunnassa kahteen osaan. Ne oli juuri siellä takana mistä niiden pitäisi kiertää koko tarhan ympäri, kun tarhan ovi on etupuolella.

Ne tuli herkuilla aika reippaasti ja sain niitä pari metriä kuljetettua tarhan reunaa pitkin kohti tarhan ovea, kunnes ne sitten päätti että ei juma ollaan taivasalla ja ryntäsi takaisin sinne alle. Siinä pikaisesti kuitenkin näki että kukaan ei nyt ainakaan valtoimenaan vuoda verta tai ole jalaton tai mitään.

Vaihtoehto 1: yritä vaan houkutella
Vaihtoehto 2: anna niiden olla ja aitaa ne kompostikehikoilla sinne yöksi
Vaihtoehto 3: nappaa kiinni kun ne tulee kupille

Kiinni ottamisessa on iso riski, että se ensimmäinen päästää jonkun äänen jota muut pelästyy ja sitten ne loput ei tule enää ollenkaan esille sieltä. Niistä saattaa päästä se yksi ääni ja sitten kana on kyllä kädessä ihan rauhallinen. Kiinni ottamista pitäisi harjoitella mutta kun en vieläkään tiedä miten sen voisi tehdä ilman että lintu pelästyy ensin.

Houkuteltiin ne kanalan alta tien puoleiseen reunaan ja sieltä haltijavasan etupuolelle. Se sujui aika hyvin. Sitten olisi tarvinnut joko tulla kanalan portaille ja suoraan kanalaan hoitotilaan, missä ne on kyllä vapaana ollessaan käyneet, mutta ei se kauhean tuttu niille ole. Toinen vaihtoehto oli pari metriä taivasalla tarhan ovelle ja tarhan kautta sisään, mistä ne normaalisti kulkee. Ei vaan ihan uskallus riittänyt kumpaankaan. Arvelin että jos saan yhden tulemaan, muut kyllä seuraisi. Kyllikki huusi sisällä ja ne muut ehkä vähän meinasi vauhkoontua siitä, niin laitoin kanalan oven kiinni ja yritin tarhan kautta. Mietin jo että leikkaisiko verkkoa sieltä alareunasta että ne pääsisi suoraan kanalan alta tarhaan. Lopulta selvisi että ei se haltijavasa ihan koko matkalta aluetta rajaa, vaan ne mahtui sieltä päästä livahtamaan kanalan alla takaisin väärälle puolelle. Jätettiin ne vähäksi aikaa sinne ja tehtiin uutta suunnitelmaa.

Kaksiosainen kanala osoittautui jo tosi hyväksi; suljin Kyllikin sinne peremmälle osastolle ja muut ovet oli auki. Jos kaikki luukut olisi auki, olisi ollut riski että Kyllikki päättää liittyä kamujen seuraan ja mitä vähemmän kanoja väärässä paikassa, sen parempi.

Lopulta ne taisi siinä miettiessämme itse tulla sieltä esille ja lähtivät varovasti kiertämään tarhan ympäri. Alkoi jo hämärtää. Koko kanojen vapaana pitohan perustuu siihen, että ne on todella paikkauskollisia ja menee aina sinne omalle orrelle nukkumaan. Se vaikutti siltä, että ne tiesi että pimeä tulee ja nyt on päästävä kotiin. Menin herkkujen kanssa edelle ja ohjasin äidin niiden taakse. Ei saa ajaa mutta silleen kevyesti kävellä perässä ja jos joku meinaa kääntyä, estää kädellä. Saatiin ne kävelytettyä tarhan ympäri ja kaksi kanaa hyppäsi tarhaan, kukko ja yksi kana, en enää muista kuka, meni tarhan oven ohi uudelleen sinne kanalan alle. Ei helvetti! Kävin ohjaamassa ne kaksi sisälle mennyttä Kyllikin luokse. Sanoin että kyllä ne sieltä kohta tulee uudelleen ja niin tulivatkin, taisin laittaa kompostikehikon estämään että tarhan oven kohdalla ei pääse suoraan vaan voisi kääntyä sinne sisälle. Sieltä ne sitten tulivat ja äkkiä ovet säppiin. Huh huh!

Vaikuttaa tosiaan siltä, että selvittiin säikähdyksellä, eikä haukat osuneet kehenkään. Säikähdys sen sijaan on ollut melkoinen ja nehän ei ekoina päivinä halunneet tulla ulos tarhaan ollenkaan. Ei siinä mitään, siirsin kaikki ruuat ja herkut sisälle, antaa toipua rauhassa ilman että niitä kukaan yrittää ulos houkutella. Pikku hiljaa ne kyllä rupesi käymään siinä, mutta painelivat aina heti takaisin sisälle. Nyt kun tästä on 5 päivää, ne uskaltaa olla tarhassa ihan rennon oloisesti ja syövät herkut, mutta eivät esim. lepää siinä ollenkaan. Ennen tätä ne saattoi maata tarhan pohjalla tai siinä on yksi päiväorsi mistä ne tykkäsi, ja ne oli aina kyttäämässä valmiina ovella kun ihminen meni sinne. Nyt ne tulee ulos vasta kun ihminen on siellä.

Kysyin sieltä, mistä ostin heidät, ja sanoi että saattaa mennä parikin viikkoa että järkytys laantuu ja ne palautuu. Kyllä niiden pitäisi toipua ja ehkä minäkin toivun ja uskallan joskus taas päästää ne pihalle. Olen tiedostanut että kanojen vapaana pitäminen on tietoinen riski ja petovahinkoja todennäköisesti joskus sattuu. Vapaana oleminen on kuitenkin sekä kanoille että mulle niin ihanaa, että vaikea kuvitella olevansa ilmankaan. Nyt kun se osui kohdalle, ei se nyt kauhean kivalta tunnu.

Haukat on luultavasti olleet tämän kesän poikasia, kun ne liikkui yhdessä. Nuoret haukat on kuulemma niinkuin ihmisteinit, tyhmänrohkeita, omasta mielestään kuolemattomia ja ne vasta harjoittelee saalistamista. Nyt kun tämä ei päättynyt niiden kanssa hyvin, niin en tiedä, tuleeko ne silti uudestaan yrittämään. En tiedä miksi ne ei osuneet. En tiedä, oppiiko kanat itse katselemaan taivaalle ja huomaamaan pedot aiemmin. Hyvän kukon kuuluisi pitää vahtia ja varoittaa heti jos havaitsee vaaran, niin kanat ehtii piiloutumaan. Piiloja kannattaisi pihalla olla.

Poistin syreenistä sen aidan niin on ainakin kunnon puska suojana.

Sitä jäin miettimään, että olisiko pitänyt ottaa kaksi kukkopoikaa kerralla. Jos Koistinen kasvaa hyväksi kukoksi, se ainakin jossain määrin suojelee kanoja. Monesti kai jos kettu iskee, niin kukko se siinä ottaa osumaa jos joku. Jos olisi kaksi kukkoa, ei jäisi ilman, vaikka yksi menisi hävikkiin. Toisaalta jos niin käy niin voihan sitä sitten ottaa kaksi kerrallaan. Kukkoja ei oikein taida onnistua lisäämään myöhemmin, korkeintaan ehkä jos omista tipuista jättää niin pääkukko saattaa hyväksyä ne.

Sellasta, kyllä maalla on mukavaa!

Toivottavasti he vielä tulee kahville 🥹

Vanhassa kanalassa kylässä

Istuimia

Olipa kerran koira nimeltä Sieni. Sieni tykkäsi mökillä maata yhdellä tietyllä rottinkisohvalla, joka oli ulkokuistilla. Joskus se (sohva) nostettiin nurtsille aurinkoon, ja Sieni se makasi siellä silloinkin.

Sitten sohvan pehmuste hajosi. Kävi paikallisessa ompelimossa uudelleenverhoilussa. Sieni-koira siirtyi ajasta ikuisuuteen. Sohvaosuus hajosi ja joutui roskiin, patja säästettiin.

Ostettuani talon se tuli jossain vaiheessa puheeksi ja yritin etsiä oikean kokoista sohvaa patjalle. Se on sellainen puolentoista perseen sohva, patjan leveys siis 85cm. Liian pieni perus terassisohvaan ja liian iso johonkin nojatuoliin, jos sillä nimellä yritti googlettaa. Osoittautui hyvin hankalaksi. Tänä kesänä tuli mieleen että jos vaan tekisi itse jonkinlaisen sohvan. Kuormalavakalusteet ei ole yhtään mun makuun mutta diy-terassisohvalla google löysi tällaisen:

Tuo on ohjeen mukaan tehty 100x100 parruista ja on siis aivan hemmetin painava ja turhan ronski. Tykkäisin enemmän pienestä ja sirosta. Minulla oli kakkosnelosta vaikka kuinka paljon ja ajattelin kokeilla sillä. Hahmottelin mitat patjan perusteella ja ei muuta kuin sahaamaan paloja. Mitään piirroksia ei tietenkään ollut.

Johtaja ylenkatsoo

Rupee olee istuttavissa

Tässä välissä kävin ostamassa myös saunan terassille uudet tuolit. Siinä oli vanhat puiset istuimet, mutta toinen niistä hajosi eikä paikkailuista huolimatta tullut kestäväksi. Nämä löytyi Jyskin alesta 15e/kpl ja on oikein mukavat istua. Talveksi niitä ei kyllä varmaan kannata lumen armoille jättää, mutta eipä sitä pakkasella kauhean kauaa tartte jäähyllä istuakaan.

Sohvan runko tuli valmiiksi mutta odotti pari viikkoa maalaamista. Raakalauta imee ihan hirveästi maalia, ja aiemmasta viisastuneena ajattelin että maalaan sen ensin halvalla valkoisella jotta kallista värillistä maalia riittää vähempi määrä. Maalin hain k-raudasta, selitin mihin se tulee, valitsin värin ja todettiin myyjän kanssa että litra on hyvä määrä. Kassalla mun ilme venähti kun se maksoi sävytysmaksuineen melkein 60e. Olin katsonut netistä jotain puolet halvempaa... tämä oli nyt joku nimenomainen kalustemaali ja sen pitäisi kestää. Parempi olisi. Tuli jämälautasohvasta melko kallis kuitenkin.

Mutta väri on ihana! Sitä jäi puoli purkkia, yhden jakkaran jo vetelin ja nyt mietin mihin ne loput tuhlaisi. Eri valossa sävy näyttää aika eriltä:

Lakki niinku se sienen yläosa Sienen sohvalla 🤍

Väistämätön

Kesäloman viimeinen päivä. Kymmeneltä illalla alkaa olla pimeää. Siivosin ja maalasin keskivaraston ja sitä varten tyhjensin sen kokonaan, ja sitten mietin pitkään nostanko valopuut jo kuistille, vai laitanko takaisin varastoon.

Jos vuosi sitten kesäkuu oli kauhea ja loman jälkeen teki mieli vain itkeä, heinäkuussa kuitenkin tuli helteet, ja ne kesti niin kauan että jopa mulle riitti. Tänä vuonna mulla oli kaksi viikkoa kesäkuussa, eka oli tosi hyvä ja oltiin silloin Hammastunturilla ("täällä (teltassa) on +32"), toinen huonompi, mutta ei hätää kun heinä-elokuussa on vielä kolme viikkoa ja pakkohan sen sään on parantua. No, ei ole. Ei se oikein missään vaiheessa parantunut. Oli hyviä päiviä ja oli hyviä tunteja, eikä voi sanoa että koko ajan satoi tai oli liian kylmä. Mulle se ei näemmä vaan riitä, tarvitsen pitemmän hellejakson enkä yksittäisiä päiviä. Odotin ja petyin ja nyt on taas sellainen olo, että ei se kesä koskaan tullutkaan, ja nyt se on sitten jo ohikin. Ensi kesään on ihan hirveän pitkä aika. 😫

En päässyt kokeilemaan ilppiä kunnon helteillä. Kasvihuoneessa on vain raakoja tomaatteja, ne ei ehkä ehdi ollenkaan kypsyä. Se ei sinänsä haittaa, koska toissavuonna tehtiin ihan sikahyvää säilykettä vihreistä tomaateista ja se jäi mieleen. Vattuja tuli paljon, myös villejä. Viherherukka kukoistaa ja sillä on mun ajan paras kesä. Pensasmustikka (alempi) teki kolme mustikkaa, mikä on kai oikein hyvä, kun viime syksynähän ne vasta istutettiin ja kunnon satoon meni muistaakseni useita vuosia. Mustaherukkaa on määrällisesti ehkä ihan normi määrä, mutta ne on aika pieniä ja ei kovin makeita. Karviaisessa (lähempi) on parikymmentä karviaista, toinen voi huonommin. Omenapuista parkkiksen puoleinen tekee nyt ekaa kertaa omppuja, toivottavasti ne on hyviä, koska toisen puun omenat ei ole. Niitäkin on tulossa. Kasvihuoneen viereen avomaalle laitetut raparperit ja kesäkurpitsat rehottaa. Kurpitsa kukki mutta ei kurpitsoinut. Luumuista parempi teki vain kourallisen luumuja, toisessa on vielä aivan raakoja. Mansikkapenkit kuoli, alempi hukkui rikkaruohoihin ja ylempi kyllä teki vähän mansikkaa mutta siellä on tosi paljon karanneita ja se pitäisi varmaan ensi keväänä jyrätä ja laittaa uudelleen.

Vesipumppu on taas rikki ja se pitää vaihtaa uppopumppuun ennen kuin maa on jäässä ja kaivaminen hankalaa.

Keskivaraston seinät ja katto on tosiaan öljytty ja vetäisin ex tempore lattiankin valkoisella. Tulipahan samalla imuroitua hiiren paskat. Uusi pakastin tuli. Toisessa vanhassa on tiivisteet niin homeessa, se kyllä toimii mutta ehkä se nyt saa lähdöt. Meinasin ensin jättää sen kananrehun säilyttämiseen, kun tuollainen arkku on yksi harva asia mihin hiiret ja rotat ei mene läpi, mutta emmä tiedä tarviiko sitä rehua säkkikaupalla säilöä. No aina sen voi sitten lahjoittaa pois.

Jotain hyvääkin on mitä odottaa; kanojen pitäisi alkaa lokakuussa munia. Minä kyllä tykkään kaikista vuodenajoista, mutta jotenkin nyt kun sitä kesää ei oikein ollut ollenkaan, on sellainen olo, että aika ei saa edetä ja en pysty tähän. Tiedän että elo- ja syyskuussakin voi olla vielä tosi lämmin, mutta ei se ole sama asia. Talvikin on tavallaan jännä, eka talvi kanalan (ja ilpinkin) kanssa. Vähän jännittää riittääkö patterit ja miten kaikki tulee menemään, mutta samalla positiivinen odotus että nytpä pääsen kokemaan. Toivottavasti lunta tulisi kunnolla. Viime talvena sitä oli niin vähän, etten lumikenkäillyt yhtään kertaa. Keväällä ostin vielä liukulumikengät ja niitä kävin kerran kokeilemassa.

keijunmekko kasvoi talvivaloihin

värinokkoset viihtyi kasvihuoneessa

koistisilla

eka sieniretki äidin ja Lakin kanssa. Kantarelleja tulee paljon

Kanat onneksi tuottaa paljon hyvää mieltä 🤍

Polttopuita

Kaksi ja puoli vuotta riitti talokauppojen mukana tulleet puut. Tai on niitä vielä varmaan alkutalveksi, mutta nyt piti ekaa kertaa ostaa. Nyt on myös ilmalämpöpumpun eka talvi. Oletan että pitkälle syksyyn pärjää vain sillä ja uunia voi lämmittää vasta selkeästi myöhemmin kuin silloin, kun se on ollut ainoa lämmön lähde. Toisaalta vielä nollakelillä on pärjännyt niin että lämmittää uunia pari kertaa viikossa, se ei vie kovin paljoa puita.

Kanalan perustukset tehneen konekuskin kanssa oli jo keväällä puhe, että häneltä saa puita. Valitettavasti vain saunapuita, leivinuunimittaisia ei nyt kun keksin niitä haluta, ollutkaan valmiina. Olisi tehnyt nyt elokuussa mutta ei kai ne olisi ehtineet kuivua? Otin siis häneltä vain saunapuut. Määrän arvioiminen oli taas ihan hirveän vaikeaa. Siis että miltä näyttää motti puita minun liiterissä. Sen silmä osaa jo arvioida, paljonko menee yhteen saunaan tai yhteen talon lämmitykseen. Lopulta päädyin kivaan tasalukuun eli kymppi, josta 7 pitkiä ja 3 saunapuita. Sitten kun niitä ei saanutkaan samasta paikkaa, ja sain könttätarjouksen, niin menin sanomaan että tuo vaikka viisi mottia sitten. Viis mottia kuljetuksineen 300e, sekapuuta.

Tässä on se 5m3

Ensimmäinen ajatus oli että onpas niitä aika vähän ollakseen se viisi. Sitten kun aloin mättää niitä liiteriin, ajatus vaihtui nopeasti että onhan näitä tässä ihan hirveästi. Siis että se viisi onkin aika paljon ja että tässä on kyllä varmaan yli vuoden saunapuut. Sehän ei sinänsä haittaa mutta tämä vaan muistiin, olis kiva oppia paljonko mulla menee vuodessa.

Noita mätti liiteriin yksin yhden iltapäivän. Tein kolmessa osassa, söin välissä ja toinen tauko tuli sateen iskiessä. Katsoin sadetutkasta että on vain puolen tunnin kuuro, niin peittelin jäljellä olleet puut pressulla siksi aikaa. Ja note to self: puuhommat olisi tosi paljon kivempia kun olisi sellainen sää että voisi käyttää ainakin pitkiä hihoja, jos ei lahkeitakin, kuolematta lämpöhalvaukseen.

Johtajan mielipide tästä touhusta

Ne loppui!!

Lopputulos näyttää tältä:

Näitä on kaksi ja puoli riviä

Uunipuut tuli torista löytämältäni aivan vieraalta, joka myi 1.5 kuution säkeissä 90e/säkki ja kuljetus meille 20e, hänellä oli eri etäisyyksille eri taksat. Kuusi mottia eli neljä säkkiä siis pihaan tuotuna 380e. Tämä oli koivua, tai ei saanut valita ja koivua sieltä tuli. En olisi halunnut säkkejä mutta heiltä ei saanut vapaita puita. Olisi halutessaan voinut kilpailuttaa vielä enemmän, minä katsoin näitä pariin otteeseen eri paikoista ja jotain tällaista ne nyt on, niin en jaksanut vaivautua etsimään halvinta jos se hintaero on pari euroa per motti.

Tässä on kuusi kuutiota

Nämä tuli tiistaina illalla ja eka ajatus kauempaa oli, että onpas niitä hirveästi. Lähempää sitten mietin että näillä pitäisi koko talvi pärjätä😂Peittelin ne pressulla yöksi ja aloitin mättämisen aamulla. Myyjä sanoi hakevansa säkit pois kun oon saanut ne tyhjäksi.

"Mitenniin ei kerkiä leikkimään?"

Näistä on tosi ärsyttävää kaivaa puita ulos

Random onnellistuminen

Laitoin seinään tarrat jotta määrän arvioiminen on jatkossa helpompaa

Alkaa mennä pino korkeaksi

Viimeinen näyttää pötkähtävän

Odotelkoon huomiseen

Takarivissä 4.5m3, suunnilleen mun korkuinen rivi

Mätin parissa kolmessa tunnissa kolme säkkiä tyhjäksi. Toisen jälkeen alkoi tuntua että nyt riittää. Piti kiivetä halkopinon päälle heittelemään puita reunoille, ja hakea jakkara että yltää. Äkäpäissäni tyhjensin siinä kolmannenkin säkin, mutta sitten todellakin riitti ja lähdin tekemään ruokaa. Neljäs sai pressun päälleen ja saa odottaa huomista, käsiä särkee sen verta paljon.

Tällä hetkellä ajatus on että onhan näitä tässä ihan hitokseen. Neljäs säkki saa mennä osin tuon koko takaseinän levyisen pinon päälle mutta sitten se alkaa olla niin korkea että pitänee tehdä vielä yksi erillinen pino. Liiteri on vähän epäkäytännöllisesti täytetty. Saisipa sen joskus täysin tyhjäksi ja voisi laittaa rivit kuten haluaa.

Aamulla jatkoin ja sain viimeisenkin säkin samaan kasaan. Kiipesin kyllä kerran sinne päälle itse ja heittelin puita reunoille. Nyt on kasa reilusti minua korkeampi ja tarttee pallia että saa niitä sitten otettuakaan sieltä. Mutta on siinä nyt puu poikineen!

Kaksi lyhyttä riviä on vanhoja

Kanala, osa 5: asukkaat ja loppusanat

1,5kk kanalan saapumisesta tarha valmistui. Edelleen puuttuu tarhan yläreunasta rakojen tilkitseminen, mutta kanat kyllä pysyy sisällä ja sikäli se on riittävän valmis. Maalaamatta on oven pielet ja sitten voisi vielä tehdä kolmannen paikkauskierroksen punaisella ja toisen valkealla maalilla. Kanalassa on valaisin keskellä, kummallakaan kanapuolella ei, odotetaan että on pimeää että näkee tarvitseeko. Ulkovalo (kanalan seinään) on tilattu, pihavalot työn alla. Kanalan eteen tulee vanhoja mökiltä löytyneitä laattoja jotka odottaa asettelua, samoin multaa ja nurmikon siemeniä pitäisi hakea. Pihalla olevasta humalasta on otettu pistokkaat juurtumaan, ei vain oikein tunnu tapahtuvan, mutta humala olisi tarkoitus siirtää uudenkin tarhan taakse kun se kivasti peittää pikku rakennusvirheet ja vinoumat ja kanat antaa sen olla. Kaikenlaista tällaista hommaa riittää ja sitä mukaa kun saa jotain tehtyä, uutta tulee mieleen. Vielä pitäisi myös ostaa kaikkea; kanalaan oma yleispuhdistusainepullo, pölyhuiska, soraa kanoille, ulko-oveen joku systeemi millä sen saa pöngättyä auki jne jne.

Oon aivan loppu tähän projektiin ja nyt jälkikäteen täytyy sanoa että ei ollut kyllä mitään aavistusta miten paljon rahaa menee kaikkeen, ja miten paljon on tekemistä ja miten hidasta se on. Ei tässä nyt sinänsä mikään kiire ole, mutta keskeneräisyyttä on raskasta sietää ja pihan näyttäminen rakennustyömaalta koko kevään alkaa käydä hermoon.

Tässä alkuperäinen kanaputki

Lukko oli, haka laitettu itse

Kattopuut oli ostettu ja maalattu kun piti valokatetta alkaa laittaa. No puut ja levyt ei voi mennä samaan suuntaan, joten pakko laittaa poikkipuut. Tekoäly joka laski mulle kantamat ei älynnyt tällaista pikku asiaa. No ei muuta kuin lautaa penkomaan ja maalaamaan, paitsi että ei ole enää riittävästi maalia ja laudatkin on pitkään jatkuneiden sateisen jälkeen niin märkiä että ei tule mitään. Yksi kerta kun porukat oli apuna meni tälleen aivan munille. Maalasin sitten seuraavalla viikolla. Ladoin poikkilaudat katolle ja laskin paljonko laudan välien pitää olla. Kun mulla oli viisi lautaa laitettu ja pari puuttui, alkoi näyttää että ei kyllä täsmää. No ei täsmää ei, olin laskenut kuudella välillä. (Jos lautoja on 6kpl, välejä on tietenkin vain viisi.) Laskin uudelleen ja totesin että laitan seitsemän lautaa jolloin välejä tulee kuusi. Ehdin siirtää melkein kaikki laudat, kun tajusin että nyt olen laskenut kokonaispituus - 6x laudan pituus jaettuna kuudella, mutta kun lautoja on seitsemän niin pitäisi tietenkin olla 7x laudan pituus. Ja mulla on pitkä matikka 😂 No ei muuta kuin vielä kerran kaikki ruuvit irti ja lautojen siirto. Mukavaa siirtää tikkaita, irrottaa pari ruuvia, tulla alas, siirtää tikkaita, mennä ylös, irroittaa pari ruuvia kertaa noin kaksikymmentä, sitten sama mutta kiinnittää ruuvit ja lopulta todeta että väärin laskettu ja uudelleen alusta. Ai että.

No lopulta ne saatanan laudat oli siellä oikein, paitsi että se yksi vinoon jäänyt "ei se haittaa" -tolppa nyt teki sen, että ongelma kertautui, ja katto on molempiin suuntiin vino. Ei mahda enää mitään. Hetken kyllä harkitsin että puran verkon ja tukipuut ja suoristan sen vielä, mutta aivan hirveä homma.

Tarhan koko on 285x395cm. Valokatteet on 3000x1050, saanti metrin kun levy menee yhden aallon verran toisen päälle. Eli neljällä levyllä neljä metriä ja ihan loppuun asti jännitti miten tuo 395cm mahtaa toteutua tai siis että riittääkö levyt. Pituudesta tarha on nyt käyrä mutta taakse istutettava humala peittäköön virheet. Levyt maksoi reilu 30e kpl ja kuljetus 60e, niin jälkeen päin ajateltuna olisi kannattanut ottaa yksi varalevy samaan kyytiin. 285cm:llä kolmen metrin levy tekee just sopivan 7,5cm lipan molemmille puolille mutta ei se 285cm täsmännyt monessakaan kohtaa. Jos joku tarhaa suunnitteleva lukee tätä, niin lämpimästi suosittelen että katsoo että kaikki menee just eikä melkein suoraan ihan alusta saakka, välttyy monelta murheelta myöhemmin.

"Niin ne poikkipuut...."

Kanaputkesta sentään tuli hieno!

Verhoilin

No nyt se alkaa näyttää ihan uskottavalta

Valokatteet paikoillaan ja se ihme kyllä onnistui kerralla?!?!

...

Kulut:

-kanala 9900e

-maansiirtotyöt 1050e

-perustuksen laatat, pilarit, bitumikaistaleet ja haltijavasa 140e

-maalit 125e + öljy 20 + saunavaha 20e

-patterit 185e

-sisävalaisin 9e + lamput 10, ei toimi joten uusi valaisin 20e

-ulkovalaisimet xxx e

-tarhan verkko 60e + vähän tarvii lisää joten toinen rulla... 120e

-tarhan puutavara, lisäksi meni jämiä tontilta, 150e

-tarhan tolpanjalat 75e

-tarhan kattomateriaali, puut 75e ja valokatteet 200e, lisää maalia 25e

-valokateruuvit ja niille tarvittava työkalu 27e

-tarhan oven saranat ja lukko, hakanen kanojen luukkuun sisään ja ulos, koukut kattoon rehuastioille ym ym sälää 30e

-kanaputken avaamiseen tarvittava rima 8e, saranat ja salvat 20e

-kanojen ruokinta- ja vesiastiat 70e (ostin ensin sellaiset aikuisten mutta kanojen tullessa totesin että 6-viikkoiset on niin pienet että haettava pienemmät astiat...)

-kanalan sisustukseen hyllyjä 40e, hyllynkannattimet jämäpuista

-purua, turvetta ja heinää munintapesiin, alkuerät 40e

-kasvatusrehusäkki 25e

-kanat 135e + hakuun meni dieseliä 40e, toiset kanat 80e + 50e

Välilliset kulut:

-multaa ja nurmikon siemeniä pihan korjaamiseen 50e + tulee vielä tarvitsemaan jonkun verran lisää

-pihavalaisinpylväät kanalan kävelyreitille, 2kpl xxx e

-portaat kanalan eteen, jämäpalat riitti

-pitempi rullamitta 16,90e

-verta, hikeä, kyyneliä ja epätoivoa mittaamaton määrä

Säästetty:

-sähköasennusten kulut

-kaiken maailman ruuveja ym ei ole laskettu

Lopputulos: älä laske, mutta jos laskit kuitenkin niin tähän mennessä kaikki yhteensä 12 756e

-------

Ei varmaan ihan muutamaan vuoteen kannata laskea oman munan kappalehintaa. 🤑

Mutta nyt se on siinä ja koko kevään stressannut projekti päätöksessään!!

Osa 6: jälkikirjoitus tulee varmaan vielä ekan syksyn tai talven jälkeen, ja päivitän tähän loput kulut kunhan hankinnat on tehty.