sunnuntai 11. lokakuuta 2026

RIP Koistine

[sisältää kuvia kuolemasta]

Lauantaina löysin Kyllikin jälleen kerran pää verta vuotavana.

Kyllikki on heistä rohkein, tulee ekana sekä tarhaan että tarhasta pihalle, ekana ihmistä vastaan. Hän on hyvin ihmisläheinen ja saattaa pihalla tulla kaukaa luokse. Muut viipottaa sitten perässä. Paitsi että nyt siitä asti kun Koistine alkoi polkea häntä ja harja ekan kerran repesi, hän on ollut vetäytyvä ja passiivinen ja yksin kanalassa kun muut menee tarhaan. Jos itse menen kanalaan, siellä hän kyllä tulee vastaan kuten aina, mutta muuten hän on kuin varjo entisestään. Voisin ehkä vielä hoitaa haavoja, pestä seiniä ja yrittää eristää kukon ja toivoa että aika auttaa. Mutta en voi katsoa Kylliä tuollaisena. Se särkee mun sieluun.

Toisen kerran jälkeen sanoin, että yksi vielä niin se on sitten viimeinen. Menikin noin viikko niin että polkeminen onnistui ilman haavoja. Koistine polkee muitakin ja heissä ei ole mitään jälkiä. En tiedä onko vika kanassa vai kukossa. Kyllikin pitäisi "oppia antautumaan" niin kukko ei kurittaisi sitä. Se edelleen ryntäilee ihan päin seiniä pakoon kun kukko lähestyy sitä, ja rääkyy kuin syötävä toimituksen aikana. Ei oikein näytä oppivan. Hiljaa mielessäni näen tässä jotain symboliikkaa ja ajattelen että kenenkään, ei edes eläimen, "pidä antautua". Kyllikki on vahva persoona ja jos hän ei syystä tai toisesta halua tulla poljetuksi, hänellä on oikeus vastustaa sitä.

Tänään rupesin pesemään kanalan seiniä ja jumalauta että sitä verta on siellä. Hirveästi. Katossa saakka. Kaikki ei toki ole tästä viimeisimmästä vaan varmaan kaikkien kolmen kerran veret. Harja ja heltat on hyvin verisuonitettuja ja niistä vuotaa paljon verta vaikkei haava olisi isokaan. Sitten kun se kana räpiköi pakoon niin siinähän veri lentää.

Iltaan asti piti miettiä, mutta eihän tähän ole kuin yksi ratkaisu. 💔 Kiitos ja anteeksi Koistine.










Niin hauras on elämä

keskiviikko 30. syyskuuta 2026

Viidestä kahdeksaan

Syksyllä on paitsi paljon ilmaiseksi kotia vaihtavia kukkoja, myös selkeästi enemmän myytäviä kanoja tarjolla. Kesällä ne eläimet menee pihalla eikä määrää tarvinne rajoittaa, yleensä esim kukkojakin mahtuu pitämään kun niillä on tilaa väistää toisiaan, mutta lämmityskauden alkaessa jokaisella on rajalliset sisätilat ja sinne mahtuu rajallinen määrä eläimiä. Ylimääräiset on hävitettävä.

Olen koko ajan vatuloinut sen suhteen, haluanko ja tarvitsenko lisää kanoja. Toisaalta ei mikään kiire, ja kiva että ne olisi vähän eri ikäisiä, jotta ne ei sitten ole kaikki samaan aikaan vanhoja ja muninta loppuu. Toisaalta haukkahyökkäykset ja nyt Kyllikin pahoinpitelykin sai miettimään sitä, miten haavoittuva pieni parvi on. Neljästä kanasta ei oikein olisi varaa menettää yhtään, ja suositus yhdelle kukolle on myös vähän enemmän. Rasittaa yhtä kanaa sitä vähemmän, mitä enemmän niitä on.

Onhan tässä kaikenlaisia myynti-ilmoituksia mennyt silmien läpi, mutta nyt osui silmään sellainen mistä saisi easter eggereitä ja appenzellereitä. Värimunijat on alkaneet houkuttelemaan, olisihan se nyt vaan niin söpöä kun olisi monen värisiä munia. Annoin olla pari päivää, sitten tuli tämä Kyllikin juttu ja tuli mieleen että pari vanhempaa kanaa voisikin olla hyvä idea. Laitoin viestiä että onko niitä vielä.

Kanat ei varsinaisesti suojele toisiaan niin kuin vanhempi kukko tekisi. Se siis ihan oikeasti menee väliin, jos nuori kukko liikaa tai liian kovakouraisesti ahdistelee kanoja. Toista kukkoa tähän ei mistään enää ota. Vanhemmat kanat on hyvin oman arvonsa tuntevia ja laittaa pojanklopin hyysäämään itseään. Ne on myös tarkempia siitä millaisella toiminnalla kukko saa heitä lähestyä ja sieltä tulee ihan eri tavalla käsilaukusta päähän jos ei poika ymmärrä käyttäytyä. Lisäksi ihan pelkkä munintaikäisten kanojen määrän lisääntyminen vähentää painetta härkkiä pelkkää Kyllikkiä.

Myyjä oli sitä mieltä että voisi olla tähän tilanteeseen oikein hyvä idea, joten sovittiin kanojen nouto heti seuraavalle päivälle. Matkaa oli kyllä melkein kaksi tuntia mutta samapa se, nyt meni paluu hämärälle ja uudet on helppo tuupata suoraan orrelle muiden sekaan. Ostin myös blue sprayta ja ihan ekana poimin Kyllikin omalta puoleltaan, suihkin sen ja yhdistin muiden kanssa. Sitten nostin uudet tyypit boksista orrelle. Hauskaa niitä oli nostella, nehän ei näköjään meinaa ottaa jaloilleen ollenkaan 😂 Kanat ei liiku pimeässä ja ne oli kädessä sellaisia löllöjä ja siinä sitten yrittää istuttaa että otapa orresta kiinni nyt!






"Ketä helvettejä te ootte?!?" -tunnelmia aamulla kuuden jälkeen kun valot hetkeksi päälle räpsäytin:



Työpäivän jälkeen ihan jännitti tulla kotiin ja mennä katsomaan. Parahiksi yllätin Koistisen jahtaamasta Kyllikkiä, jolla on taas pää veressä. 😣 Appenzelleri istuu orrella ja pelkää. Kaksi muuta uutta kanaa pelkää koiria ja minuakin. Sanalla sanoen aivan hirveä hässäkkä.

Hain sisältä vähän herkkuja, lihapullaa, ja tytöt tuli heti syömään kädestä. Appenzelleri istuu orrella, kukko ja kaksi muuta uutta kanaa on toisella puolella. Heti jos Koistinen meinasi tulla kanaputkesta herkuille, Kyllikki vetäytyi, joten blokkasin Koistisen. Levittelin sitten ihan rehuakin moneen kohtaan, Kyllikki ainakin tuli syömään myös sitä. Appenzelleri ei ehkä ole juuri syönyt tahi juonut, mutta se saa slaagin jos tarjoilen sille orrelle, niin ei mahda mitään.

Koistinen selvästi viihtyy uusien rouvien kanssa ja näin sen vähän tanssivan toiselle niistä. Yritti myös sen selkään mutta kana vaan rääkäisi ja poistui alta ilman sen kummempaa draamaa. Kukko jäi rannalle ruikuttamaan.







Istuin siellä toista tuntia, ja kenenkään en nähnyt nokkivan Kyllikkiä. Blue spray estää vaan sen, ei tietenkään sitä, että kukko polkiessaan ottaa harjasta kiinni. Luulen, että annan niiden nyt olla yön näin. Eniten tekisi mieli ottaa kukko pariksi päiväksi muualle mutta en ehkä jaksa tänä iltana mennä pyydystämään ketään. Kyllikkiin tosin ehkä pitäisi laittaa lisää sitä sprayta. Veri se on mikä houkuttelee muut nokkimaan sitä.

Appenzelleri kävi pari kertaa maassa, lähinnä siksi että joku käski sen poistua edestä orrelta. Maassa se mätsäsi Kertun kanssa ja paineli sitten takaisin orrelle. Tämä onneksi vaan tällaista pörhistelyä mistä ei tule naarmuja, saati veri lennä:





Täytyy kyllä sanoa että vähän on sellainenkin olo että mihin helvettiin minä nyt ryhdyin.... mutta tottakai on normaalia, että toisilleen ventovierailla eläimillä menee hetki tutustua ja muodostaa uusi lauma. Heissä ei ole mitään vikaa vaikka se ei alle vuorokaudessa olisi tapahtunut. Edelleen ainoa oikea ongelma on se että kukko raiskaa Kyllikkiä liian rajusti.

Laitoin kanalaan molemmille puolille ison pahvilaatikon mihin pääsee piiloon. Vesi- ja ruoka-automaatit on molemmin puolin, lisäksi rehua heitelty pitkin poikin ja toisella puolella on myös pieni avovesiastia.

"Pelkään ihmistä mutta epähuomiossa pakenin sen päälle":



"Pelkään koiria enkä ymmärrä miksei muutkin":



Yön viettivät tosiaan eri loosseissa. Kävin illalla nappaamassa Kyllin ja ruikin siihen uudet sprayt. Kanojen sieppaaminen kerta kerralta helpottuu kun kokemus karttuu! Melkein mieluiten pitäisin ne nyt niin, että muut olisi yhdessä ja kukko yksin, mutta pitää katsoa jaksaako niitä alkaa erotella. Ainakin kesyhiiriä aikoinaan "koulutettiin" niin, että uusia tyyppejä laumaan lisätessä mahdollinen kiusaaja otettiin vuorokaudeksi-pariksi erilleen. Laumaeläimelle se on surkea tilanne ja sillä aikaa se toinen taas ehtii pönkittää asemaansa ja muodostaa suhteita toisten kanssa. En usko, että kukko eristämällä ymmärtää mitään siitä, että sen käytös on ei-toivottua. Eristämisen ainoa pointti on se että Kyllikin iho ehtii parantua. Ja vähän myös se että tällä hetkellä Kyllikki tosiaan pelkää kukkoa, uudet pelkää vähän kaikkea muuta paitsi kukkoa ja koko porukan olisi ehkä hyvä nyt rauhassa saada tutustua toisiinsa. Vähän kyllä herää taas ajatus että jos kukko on ongelma niin siihen on helppo ratkaisu... 🪓 Nyt niitä uusia kukkojakin saisi hakemisen vaivalla. Vaikka etsisi jonkun vanhemman herrasmiehen niin mikäänhän ei takaa etteikö muutto muuta kukon käytöstä. Sinänsä kun se perimmäinen ongelma on nuoren kanan vastustelu ja tästäkin kuulemma tulisi oikein hyvä kun kana "ymmärtäisi antautua". En minä kyllä jatkuvasti aio olla kanaa paikkailemassa että jos tämä ei kohtuullisessa ajassa lopu, olemme sitten vaikka mieluummin ilman kukkoa.

***

Appenzeller ei edelleenkään ole minun nähden tullut vapaaehtoisesti orrelta saati syönyt, juonut tai muninut, joten perjantaina illalla suunnittelin seuraavan kanannappausoperaation. Siirsin eggerit nuorikoiden kanssa ja appenzellerin yksin kukon kanssa. Samassa rytäkässä pyydystin Kyllinkin ja vetelin sille pihkavoiteet päähän.

Jos appenzeller ei rohkaistu, minun seuraava ratkaisu on varmaan sitten etsiä sille uusi koti kaltaistensa joukosta (tai viedä se takaisin sinne mistä tulikin). Kukon kanssa ei jaksa kovin kauaa pelleillä, kokeilen varmaan vielä kolmannen kerran mutta jos se edelleen raatelee Kyllin eikä vanhempien kanojen tulo auta, niin se on sitten lähdöt. Eletään vaikka talvi ilman kukkoa ja katsellaan keväällä. Hyvä kukko kuitenkin suojelee kanoja ja jotenkin tuntuu että haluaisin sellaisen ainakin siihen vahtimaan kun kanat ulkoilee vapaana.

Ei pidä ottaa kanaa yksin. Vaikka appenzeller tuli samasta paikasta kun eggerit, ne oli eri tarhoissa eikä siis mitenkään tuttuja toisilleenkaan. En tiedä onko se liian eri näköinen vai mikä siinä on, mutta selkeästi hän on kauhuissaan. Appenzeller parka. 🥺 Jospa kukko nyt hyysäisi häntä ja kotiutuminen alkaisi siitä.


Koistine ja eggerit kävi päivällä vähän tutustumassa tarhaan


sunnuntai 27. syyskuuta 2026

Teinikanat

En oikeasti tiedä onko kanoilla teini-ikää. Toivon että on ja tämä menee ohi. 😬 Postaus sisältää ällöttäviä (verisiä) kuvia!


Nämä on todella huonoja syömään. Siis kyllä ne kananrehua vetelee ja herkkuina kelpaa nakki, lihapulla ja koiranmakkara. Mitään puuro-, pasta-, peruna- keitetty kasvis- ym ym. sotkuja ne ei juurikaan syö. Saattavat tulla katsomaan ja joku ehkä maistaa, osa ei koskekaan. Edellisen vuoden kesäkanat söi ihan kaiken. Nämä ei. Tuntuu että vielä huonommin kuin silloin tullessaan. Jos ruoka ei kelpaa niin eipä se luoksetulon treenaaminen oikein onnistu. (Tämähän kuulostaa ihan teinikoiralta). Toivon että se siitä, kunhan heille vähän ikää tulee.

Eilen ne pelästyi maton puistelua. Siivosin kanalaa ja ne pyöri siinä niinkun ne nyt tekee. Päätin lattian lakaisun ohella puistella vähän mattoa. No hepä sai aivan hirveän slaagin ja ryntäsi kaakattaen kuka mihinkin. Ei auttanut perään huudella, että älkäähän nyt. Paikallistin heidät vähän myöhemmin kanalan takaa, kasvihuoneen luota puskista. Olkoot siellä. Tunnin kuluttua oli tulossa vieras koiransa kanssa, ja sitä ennen menin hakemaan heitä tarhaan; vierasta koiraa ei uskalla päästää pihaan vapaaksi jos kanat on irti. No he suostui nyt juttelemaan mun kanssa ja koiran nameilla päästiin sovussa tarhaan.

Koistine alkoi tänään ekan kerran minun nähden polkea (=astua) Kyllikkiä. Ne oli pihalla vapaana. Sillä on ihan hirveän rajut otteet, Kyllikki rääkyi ja pakeni minkä kerkesi. Tämä kai ei ole mitenkään epänormaalia, varsinkaan kun ei ole toista kukkoa pitämässä pojannulikoita herran kurissa. Pahalta se silti kuulostaa ja näyttää.

No kaikki muut sitten oli ihan kauhuissaan että mitä täällä tapahtuu.

Kyllikki erosi porukasta ja värjötteli yksin vanhassa kanalassa. Muut sompaili pitkin pihaa. Itse asiassa ne muut tuli toistuvasti kuistille ja toistuvasti kävin häätämässä heidät, kun en nyt halunnut heitä sinne paskantamaan. Jonkun kerran kun sain heidät poistumaan, katsoin ikkunasta että ihan kuin Koistinen hakkaisi pihalla aitan takana jotakin. Menin terassille katsomaan, mutta se lopetti ja häipyi. Olikohan sillä hiiri vai mitä se oikein oli?

No ne jatkoi terassille palaamista. Lopulta meni hermot ja päästin tahallani koirat sisältä. Hymni ja Paju lähtee vauhdilla, eihän ne kanoille mitään tee mutta kanat pelästyi sitä ja tytöt pakeni portaat alas. Kukko sinkosi terassilaseja päin ja jäi sinne sätkimään ja pudottelemaan kukkaruukkuja. Otin sen käteen, se rääkyi ja loput oli taas aivan varmoja että nyt koitti kuolema. Vein Koistisen kanalaan ja jupatin sille että nyt pois mun kuistilta ja vähän voisi hillitä käytöstään muutenkin.

Sitten menin etsimään niitä muita. Kyllikkiä ei näy missään. Muut tytöt löytyi roskiksen takaa. Kyllikkiä ei löydy vaikka etsin kaikki paikat. Se ei vaan ole missään. Tytöt vaikutti olevan ihan ok, tai sain mennä metrin päähän ja heittelin heille siitä nameja, söivät kyllä mutta eivät halunneet tulla puskasta. No olkaa siellä. Enemmän mietin että missä se Kylli oikein mahtaa olla. Koistisen hakkaaminen tapahtui aitan sellaisella kohdalla, mistä koirat menee aitan alle. Mitä jos se olikin Kyllikki mitä se kuritti ja se pakeni sinne aitan alle...?

Ei tule kutsumalla eikä tule syömään nameja. En tiedä onko se edes siellä. Olkoon missä on, ei sille nyt mitään mahda. Minulla alkoi treenit ja jätin heidät pihalle.

Palasin vähän ennen kuin alkoi hämärtää. Kaikki viisi näyttää olevan pihalla, neljä omassa porukassaan ja Kyllikki selkeästi erillään. Kaikki vyöryi mua vastaan. Miten te vielä täällä heilutte kun alkaa tulla pimeä, lähdetääs tarhaan nyt, höpötin heille. Kyllikki ei tule. Muut painelee kanalan nurkille, menen hakemaan treeneistä jääneet namit. Kylli tulee erittäin mielellään mun luokse ja syö herkkuja. Toiset taisi itse mennä tarhaan tai hengaili jossain siinä lähellä. Houkuttelen Kylliä herkuilla lähemmäs, se tulee helposti johonkin 3-4m päähän tarhasta mutta sitten selkeästi ei halua ja poistuu takaisin kauemmas. Jaahas, kylläpä se nyt pelkää kukkoa, ajattelin. Kävelin sen perässä ja se tuli taas herkuille. Sitten tajusin katsoa sitä vähän tarkemmin ja jumalauta sen koko päähän on aivan veressä!! 😭

Pikainen tuumaus. Toisten kanssa se ei varmasti halua mennä eikä sitä voi sinne laittaakaan, veri saa kanat vaan nokkimaan sitä lisää. Niille on sellaista blue spraytä olemassa sitä varten, siis suihkutetaan pieniin haavoihin ja se estää ettei muut noki. Muut tytöt meni sisälle ja Koistinen paineli perään, suljin tarhan oven. Sitten lisää nameja ja Kyllikki vanhaan tarhaan. Tuli helposti ja suljin sen sinne. Siellä ei enää ole yhtään orsia, äkkiä virittelin verkon läpi yhden kepin jos se kelpaisi, tai sitten se asettuu munintakopin päälle. Jätin sen sinne ja odottelin että pimeä laskeutuu. Kanathan ei näe pimeässä ja ne kuvittelee ettei silloin muutkaan näe heitä, ja ne on melko helppo pyydystää. Menin vähän liian aikaisin otsalampun kanssa sohimaan ja se hiippaili vielä tarhassa. Virittelin sille tässä välissä koiranhäkin kanalan huoltotilaan. Suljin kanaputken mutta en halua laittaa sitä toiselle isolle puolelle vielä, jos sitä pitää lääkitä niin se on helpompi ottaa häkistä, eikä tartte jahdata. Sillä aikaa se oli mennyt juurikin sinne munintakopin päälle kökkimään ja valmistauduin että nyt se on tehtävä.



Siellä värjöttelee


Sama kuva käsiteltynä



Ensimmäisten kesäkanojen kanssa niitä syksyllä lahdattavaksi pyydystäessäni Sulatonjalka karkasi samasta tilasta missä Kylli nyt on. Köytin sen oven koiran remmillä kiinni niin, että ei varmasti aukea. Sitten menin sisään toisesta, tarhan puolen ovesta. Tajusin heti että siinä tarhan ja kopin välissä on verkkoseinä, jossa on vain eläinten mentävä reikä, joten ei muuta kuin ulos, leikkurit vajasta, ja takaisin tarhaan. Köytin senkin oven sisältä koiran remmillä niin, että sitä päin lentävä kana ei saa sitä auki. Sitten verkkoa leikkaamaan. Sain siihen itseni kokoisen reiän ja könysin sisään kopin puolelle. Kylli ei hievahdakaan. Konttaan lähemmäs ja ihan rauhassa ja hiljaa vein kädet sen molemmin puolin. Sitten vaan kiinni. Kana rimpuilee ja rääkyy ihan hulluna, siihen pitää varautua tai se lipeää kädestä, voimaa on yllättävän paljon. Odotin että se rauhoittuu ja sitten konttasin sen kanssa takaisin tarhaan ja yhdellä kädellä pitelin kanaa, toisella avasin koiran remmin solmusta.

Kanalassa kuvasin sitä otsalampun valossa:





Pihkavoiteen olin varannut valmiiksi ja sitä runttasin siihen aika reilusti. Mitään blue spraytä ei tähän hätään tietenkään ole, tosin en kyllä laittaisi sitä muiden kanssa vaikka olisikin. Toipukoon nyt yhden yön rauhassa yksiössään ja mun pitää kanssa toipua järkytyksestä. Kysyin sekä sieltä mistä kanat tuli, että mun viime kesän kesäkanojen ihmiseltä, ja kyllä tällainen on nuoren kukon touhuiksi ihan normaalia. Ottaa tosta harjasta kiinni että saa kanan pakotettua pysymään aloillaan. Mitä enemmän kana rääkyy ja pakenee, sitä rajummat otteet se provosoi. On mahdollista että kukon lisäksi joku muukin on sitten nokkinut sitä, kun veri tosiaan laukaisee niissä jonkun ihme vaiston ja ne vaan nokkii sitä ihan maanisesti.

En tiedä, aika järkyttävää. Kyllä ne viime kesän kukotkin aika rajusti kanoja käsitteli, mutta jotenkin tämä nyt kyllä näyttää tosi hurjalta. Siltähän puuttuu puoli harjaa. Mahtaa olla ihan helvetin kipeä. Kukko voi olla nuori, liian innokas ja hormonit huuruta, mutta eihän se nyt voi verille kanoja käsitellä. Olisi kuulemma hyvä, että olisi vanhempi pääkukko niin se pitäisi pojanklopit herran kurissa ja nuhteessa. Se siis ihan oikeasti menee väliin jos nuoriso käyttäytyy liian rajusti ja opettaa ne siten tavoille. Mutta kun ei nyt ole, ja tämä on niin normaalia niin tuskin se kukkoa vaihtamallakaan paranee. Luultavasti tasoittuisi nopeimmin jos kanat lakkaisi panemasta vastaan ja alistuisi kohtaloonsa. Voisi myös auttaa asiaa, jos laumassa olisi vanhempia kanoja, tosin siinä voisi käydä niinkin että niitä matameja kukko kunnioittaisi mutta näitä nuorempia riepottelisi ihan samaan tyyliin.

Sellasia kivoja lemmikkejä. 😶


Aaaa

***

Seuraavana päivänä tosi paljon paremman näköinen pää:





Hölväsin uudelleen pihkavoiteella, itse asiassa ennen kuvaa, nahka kiiltelee siitä. Sitten vapautin Kyllikin kanalan toiselle puolelle. Ei mennyt montaa kuukautta niin jo osoittautui hyväksi että kanala on jaettu kahteen osaan!

perjantai 25. syyskuuta 2026

Valojen automaattiohjaus

Varoitus: tämä postaus sisältää erittäin epäpäteviä termejä enkä ota mitään vastuuta siitä etten todellakaan tiedä mistä puhun!

Isä osti ja asensi kanalaan Shellyn. Se on sellainen tulitikkuaskin kokoinen möykky. Seuraan jotain fb:n sähkönsäästäjien ryhmää sen verran, että tiedän että sen voi ohjelmoida hyödyntämään pörssisähkön halvat tunnit, laittaa lämminvesivaraajan lämmittämään öisin jne. Ilmeisesti vaikka mitä. Nyt pääsen taas siihen että itsehän en ymmärrä asiasta yhtään mitään.

Valitettavasti laitteen käyttöönotto jäi minulle. Mulla ei ole kotona nettiä. En tarvitse sitä mihinkään. Käytän läppäriä nykyään lähinnä laskujen maksamiseen ja blogin kirjoittamiseen, ja niitä ei tapahdu edes viikottain. Osaan jakaa kännykästä netin läppärille. Olen osannut yhdistää puhelimen bluetoothilla auton kanssa ja insuliinipumpun puhelimen kanssa. Mutta taas: sen enempää en näistä nettijutuistakaan ymmärrä.

Sitä jotenkin luulisi että lataat Shelly-sovelluksen ja sitten se niinku toimii. No ei toimi ei. Ensin pitää löytää se juuri minun seinässäni killuva laite. Vaihtoehtoja on bluetooth, wifi ja joku kolmas mitä en enää edes muista eikä siitä koskaan päässyt eteenpäin. Shelly haluaa tietää verkon salasanat jotta se liittyy minun koti-wifiin. Mutta entä kun sellaista ei ole? Shelly ei oikeastaan kuitenkaan tartte nettiä mihinkään, mutta siitä ei pääse ohikaan eikä niitä kohtia voi jättää tyhjäksi. Ainoa syy miksi se sitä voisi tarvita, on sähkökatko; se hakee sitten netistä itse automaattisesti ajan.

Isä osti minulle jonkun prepaid-netin ja sen laitteen millä se toimii, Shellyä varten. Puhelimen hotspotin eli jaettavan verkon nimi on Sienipää, eli Sienipaa. (Aiempi oli Sienestäjän verkkonen). Shellyä varten ostettu netti olkoon Net-xxx. Ja sitten on Shellyn oma verkko, Shelly-xxx joka ei kuitenkaan ole netti. Shellyn asetuksia säädetään niin, että liitytään siihen Shelly-verkkoon ja sitten sovellus suostuu puhumaan laitteen kanssa.

Ootteko vielä kärryillä?

Ensimmäinen asia mitä kukaan ei kertonut ja mikä piti jostain hevonperseestä kaivella, oli se, että "turvallisuussyistä" Shelly pitää sitä omaa Shelly-verkkoaan saatavilla vain 15min käynnistyksen eli resetoinnin jälkeen. Mun mielestä se 15min oli aika optimistinen arvio ja heittäisin että se todellinen aika on max jotain 10min. Shellyssä on pieni nappi mistä kynän kärjellä painamalla se resetoi itsensä. Lyhyt 3-5sek painallus käynnistää sen uudelleen ja 10s painallus palauttaa tehdasasetukset. Jos sinulla on helvetisti jotain pörssisähköscriptejä niin ÄLÄ PAINA kymmentä sekuntia, kaikki katoaa sieltä pilvipalvelustakin kuulemma. No ei koske minua.

Toinen asia oli se, että kuin saatanan vaikeaa on mennä sinne sovellukseen ja etsiä se laite ja lisätä se sinne. Pitää olla shelly-verkossa. Mobiilidata saa olla tai ei saa olla samaan aikaan päällä. Laite lisätään bluetoothilla mutta turvallisuussyistä bluetooth pitää olla pois päältä että lisäys menee loppuun. Shellyllä pitää olla tai ei pidä olla se sitä varten hankittu netti, josta tietenkin on loppunut akku ja se pitää ensin ladata. Sitten se uudelleenkäynnistyessään haluaa pin-koodin ja missähän vitussa sekin mahtaa olla. Puhelimen hotspot pitää olla tai ei pidä olla päällä. Wifi sitä ja bluetooth tätä. Sitten sinne pitää tosiaan antaa sen "kotiverkon" salasana mutta entä kun sellaista ei ole? Jos syötän sinne Sienestäjän verkon niin pitääkö sen olla samaan aikaan päällä? Entä kun ei pysty olemaan Sienessä ja Shellyssä yhtä aikaa?

Vieläkö ootte mukana?

En mäkään oo.

Mulla niin meni järki sen kanssa. Näin niinkun mistään mitään ymmärtämättömänä naisena en vaan ymmärrä että kuinka siitä edes tekemällä on saatu näin vaikeaa. No luin jotain fb:n shelly-tuki-ryhmää ja siellä tuntui olevan sellainen näkemys, että itselleen voi laittaa mutta ei pidä kaupallisesti asentaa kelleen, kun käyttäjillä on niin hirveästi ongelmia sen kanssa.

Ja sitten aina säätäessä se helvetin Shelly-verkko kerkesi hävitä ja ei muuta kuin resettiä ja sitten uudelleen etsimään se puhelimella jne jne jne.

Taisin ottaa tekoälyn avuksi ja kyllä se kuulkaa muutaman tunnin (eri kerroilla!) noitumisen jälkeen yhtäkkiä vaan löysi sen.



Seuraavat pari kertaa meni sen sovelluksen kanssa kiroillessa. Haluan mun kanalaan että valot menee päälle kello x ja sammuu kello y. Joka päivä ihan sama aikataulu. Kysyin lopulta tekoälyltä että miten sinne sellainen asetetaan. Se osasi neuvoa ja sehän sitten lopulta onnistui. Mitään logiikkaa siinä kyllä mun mielestä ei ollut. Sinne tavallaan asetetaan kaksi täysin erillistä kohtaa: ON ja OFF. Sitä testatessani tuli myös toinen tärkeä oppi: tapahtuma tapahtuu täysin sillä kellonlyömällä, ei "takautuvasti". Eli valot 7.00-19.00 ei tarkoita sitä että "valot on päällä sillä välillä", vaan 7.00 tapahtuu ON ja 19.00 tapahtuu OFF. Testasin sitä niin että ON 15.06 ja OFF 15.08. Sitten kun se toimi, vaihdoin ne ajat 7 ja 19 ja oletin että kellon ollessa 15.09 valot syttyy kun siihen aikaan "niiden kuuluu olla päällä". No ei syty ei. Ne syttyy sitten kun kello lyö seuraavan kerran 7.00. Ei tässä siis mitään mutta helpottaa melko lailla tätä käyttöä kun tämän ymmärtää. Tämä oli joskus ehkä syyskuun alussa ja jätin sinne sen 7-19. Minulla on kanalassa kytkin valaistukselle, siinä on automaatti ja manuaali ja nappasin sen vielä manuaalille, kun oli niin valoisaa että kanat ei valoja tarvinneet. Automaattitilassakin oven pielessä oleva normi valaisinkytkin laittaa valot päälle, jos pitää esim. yöllä käydä siellä.

Nyt tässä joku päivä ajattelin että voisi laittaa ne valot palamaan illalla vaikka tunniksi pariksi kun alkaa olla hämärä tosi aikaisin. Ei muuta kuin kännykän kanssa kanalaan (kantama ei riitä kanalasta sisälle) ja shelly-verkkoon. Paitsi että sinne ei pääse ellei resetoi sitä laitetta. Eikä pääse sittenkään. Verkko vaan herjaa että siihen ei voi liittyä. Haen läppärin. Laitan kaikki laitteet toistensa kanssa samoihin ja eri verkkoihin ja olen niin sekaisin taas kuin voi olla. Että mikä niinku piti olla mitenkin. No ihan sama miten on, sinne shelly-verkkoon ei nyt vaan pääse. Ei millään laitteella. Painan 10sek resetin koska aivan sama jos se hukkaa mun aikataulun, kyllä sen nyt asettaa uudelleen jos sinne edes pääsisi. Ei pääse.


Sovelluksen sijaan shellyä voi käyttää selaimella, mutta jos ei pääse shelly-verkkoon, käy näin



Argh

Neuvonantajiahan riitti

No, kysyn taas tekoälyltä. Sen kanssa säädetään puhelimesta kaiken maailman asetuksia mistä en tiedä yhtään mitään. Jotain sellasia 3-4 kirjaimen lyhenteitä. Mikään ei auta. Tekoäly sanoo että puhelimen ohjelmistopäivitys saattaa olla ongelma. Se hylkii Shelly-verkkoa koska siinä ei ole nettiä ja se on puhelimen mielestä riski. Tekoäly alkaa mennä solmuun ja toistaa itseään.

Miksi siinä ei voi olla sellaista painiketta että jumalauta liity sinne netittömään verkkoon silti?

Onko tämä sitten tällaista joka kerta kun pitää mennä jotain säätämään?

Mulla palaa käämit taas tältä iltaa kokonaan. Säädin sen kanssa tunnin ennen töitä ja pari tuntia töiden jälkeen. Tässä vaiheessa olen jo palauttanut tehdasasetukset, poistanut shelly-sovelluksen ja ladannut sen uudestaan ja nyt se vitun sovellus ei sitten taas löydä koko laitetta. Ai jeesuksen pallit.

Ei pääse läppärillä


Eikä pääse puhelimella


Viimeinen temppu mitä tekoäly ehdotti, oli "ottaa shellystä vähäksi aikaa sähköt pois". Se unohti että se laite on siellä jakorasiassa tai mikä hitto onkaan. Leikkaanko niinku naps poikki pari johtoa? Tietää että hermot loppui kun alkaa kiroilla tekoälylle. Sähkökaappi on niin korkealla että tartten sinne tikkaat ja on jo pimeää ja olkoon. Seuraavana aamuna en varmasti koskekaan tähän ennen töitä, ja kotiin tullessa sitten koko kiinteistöstä virta hetkeksi pois. Kymmenen minuutin kuluttua virrat takaisin. Shelly käynnistyy. Sovellus löytää laitteen ja pariutuu sen kanssa melko vaivattomasti muutaman yrityksen jälkeen. Shelly-verkkoon pääsee ihan senkun klikkaa.

Ei koskaan selvinnyt mikä sille oli tullut mutta nyt se näyttää toimivan ihan normaalisti taas.

Nyt on kanalassa valot automaatilla 17.30-19.00.

Seuraava ongelma on se, että sovellus ei suostu vaihtamaan kuvaa. Kuvan lataaminen vaan toistuvasti "epäonnistuu". Varmaan siksi että ei aavistustakaan missä niistä verkoista mun pitäisi se tehdä. Se kuitenkin väkisin lyö jonkun itse arpomansa kuvan. On nyt sitten vähän hulppeampi kanala:


Ja saa olla. Palaan asiaan kunhan saan hermojen riekaleet takaisin sieltä käytettyjen hermojen osastolta,  mihin ne varmaan menee, kun hermo menee. Johonkinhan senkin on mentävä.

maanantai 21. syyskuuta 2026

Munia

Nyt niitä rupeaa tulemaan! 🥰




Kyllikki täyttää sunnuntaina 5kk. Kaisa ja Kerttu on nyt 19,5 viikkoa.

Olin sunnuntain pois kotoa, ja maanantaina aamulla klo 9 pesässä oli kaksi munaa. Maanantaina tulin illalla kuudelta töistä, ja löytyi vielä yksi! Yksi kana ei mitenkään ole ehtinyt tehdä niitä kaikkia joten asialla on vähintään joku muukin. Pieniä ovat kaikki edelleen, niin pieniä, että eivät pysy mun munatelineessä.

torstai 10. syyskuuta 2026

Iloisin perhetapahtuma

En voi käsittää!

Eilen töiden jälkeen kanalaan mennessäni katsoin heti, että nyt on alin munintapesä jotenkin käyty petaamassa. Pesiä on kolme ja ne on eri korkeuksilla. Sisällä on purua ja sen päällä heinää. Verhoista näkee, että siellä on kyllä aina välillä käyty tutkimassa paikkoja. Verho siis joskus jää kanan tullessa ulos silleen että näkee että sieltä on tultu. Heinä on edelleen sellaisessa kasassa mihin olen sen tunkenut ja mihin se nyt korkeintaan painuu jos kana käy sen päällä. Nyt heinät oli aseteltu sellaiseen pyöreään linnun pesän muotoon, enemmän reunoille pohjan ollessa miltei pelkkää purua. Työnsin käteni sinne ja ihastelin aikaansaannosta, ja sitten mun käsi osui siihen. Se ei ollut keskellä pesää, vaan etureunassa heinää vasten niin, ettei näkynyt ulos. Onko se, voi ei, ei kai se ole...? Ensimmäinen pieni muna! 🥹

Maatiaiskana alkaa munia noin 5kk tai 20-22 viikon ikäisenä. Kyllikki on vanhin ja varmasti asialla, mutta sekin on nyt vasta 19 viikkoa. En odottanut ihan vielä, kalanterissa lukee vasta kuun lopussa, että Kylli 5kk ja muut tulee sitten perässä. Ei nyt ole mitenkään tavatonta että nuorikot pykää muutaman harjoitusmunan ennen tuota varsinaista muninnan alkua. Ensimunat myös tyypillisesti on pieniä, ja kasvaa kokoa sitten kun tuotanto vakiintuu muutenkin.

Mun ensimmäisen oman kanan ensimmäinen muna. 🥰




sunnuntai 6. syyskuuta 2026

Kykyjä

Eräänä päivänä komutin ovi kaatui mun päälle ollessani sulkemassa sitä. Säikähdin tietenkin ihan kauheasti. Vahingot selvitettyäni toinen sarana oli antanut periksi. Ovi roikkui toisen varassa, ja siinä minä yritin pingottaa sen pystyyn että se ei hajoa enempää ja että pääsen hakemaan työkaluja.



Saranat näytti oudolta. Yksin omakotitalossa asuvan ihmisen paras ystävä on Google ja tekoäly, ja uskalias luonteenlaatu. Ihmisillä on tosi paljon sellaisia "en osaa, en ymmärrä, enkä opettele" -asenteita, ja niiden vangiksi jos jää, niin siellähän pysyy. Tottakai on juttuja mihin osaamattoman ei todellakaan pidä koskea, vaikkapa sähkötyöt tulee heti mieleen. Paljon on myös asioita joita voi oikein hyvin kokeilla. Sarana on jo ilmiselvästi paskana niin mikä sitten on pahinta mitä enää voi tapahtua?

Sain oven irti ehjästä saranasta ja sitten piti selvittää miten tuon rikkinäisen saranan tapin saa pois karmista. Tekoälylle voi syöttää kuvia, mutta ei se nyt aina kuitenkaan ole oikeassa. Väitti mm. että tällaisia saranoita ei saa enää mistään. Vanhat ne varmasti on, mutta ihan perus Puuilosta löytyi, kun sinne asti päästiin. Asia ei oikein edennyt, niin irroitin ehjän saranan karmista malliksi.

Ratkaisevaa oli ymmärtää että ei sitä ole pultattu kiinni vaan ihan oli ruuvin kierteet. Siispä runnoin sen rikkinäisenkin "tapin" väkisin hohtimilla auki. "Tapin" alla oli kierteet.



Messingin värisiä ei ollut, joten nyt mulla on eriparisaranat, mutta aivan sama. Laitoin siis sen ehjän vanhan takaisin ja yksi uusi valkea jäi varastoon.




***

Toinen ongelma liittyy jälleen kerran vesipumppuun. Johan se kuukauden pari toimi ja sitten alkoi taas pätkiä. Aluksi vain vähän, esim vessan vetämisen jälkeen kävi kahteen otteeseen kun normaalisti vain yhden pätkän. Muutamassa viikossa se paheni kovasti ja lopulta se pysyi sekunnin käynnissä, sammui, käynnistyi jne. Vain jos hana oli täysillä auki, se pysyi päällä pätkimättä.

No, meikäläinen ensin meinasi että nyt vaihdan sen uppopumpun. Kysyinkin parista kaivohuoltoja tekevästä yrityksestä tekeekö he pelkkiä pumpun asennuksia. Joku vastasi että ei ja muutama ei vastannut koskaan mitään. Ja tämä on se mikä mua joka asiassa eniten vituttaa ja stressaakin; luvassa on ihan saatanallinen homma että löytää jonkun joka sen tekee. Paikalliset kaksi putkimiestä on jo aiemmin kokeiltu jo hylätty surkean palvelun takia. Toinen kävi täällä kerran, otti kuvan pumpun jostain osasta, sanoi tilaavansa sen ja tulevansa sitten asentamaan sen, ja laskuttaa kaiken kerralla. Ei koskaan kuulunut osaa, miestä eikä laskua. Toinen taas sopi mun kanssa puhelimessa ajan koska tulee, ei tullut, eikä palannut asiaan. Mä en siedä tuollaista toimintaa yhtään, enkä aio ruinata keneltäkään palvelua. Pitää sitten ajattaa putkimies 30km päästä kaupungista. Ei mua nyt varsinaisesti ilahduta laittaa asiaan toista tonnia, mutta raha on vain rahaa. Tekijän löytäminen on aivan kauheaa.

Vatuloidessani asian kanssa ajattelin, että ehkä pitäisi tässä odotellessa kokeilla vielä sitä nykyisen pumpun ilmaamista. Mulla on siihen ohjeet ja jotenkin nuo oireetkin oli sillä tavalla tuttuja, että arvelin että voi olla vain siitä kiinni. Siispä rohkeasti avaamaan vesipumpun suoja jonka alla venttiilin pitäisi olla - ja oli. Seuraavaksi ostamaan sellaista pyörän jalkapumppua, missä on painemittari (n. 20e). Ja sitten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Pumppu irti seinästä, hana auki ja paineet pois. Ja sitten pumpataan sitä ilmaa sinne tiettyyn paineeseen saakka.

Paha vaan, että ostamani pumppu ei näyttänyt alkupainetta ilman että sillä pumppasi ensin. Siis se näytti nollaa kun laitoin sen kiinni säiliöön, mikä ei varmasti ollut totta.

Voi helvetti.

Kysyin tekoälyltä ja se sanoi, että ei pidä arvaamalla pumpata sinne lisää painetta, ja käski ostaa auton rengaspainemittarin, sillä näkee paljonko painetta on nyt. Meni melkein viikko että ehdin cityyn hakemaan sellaisen (n. 15e).

Kotona selvisi että mun vesipumpun venttiili on niin pitkä, että se helvetin rengaspainemittari ei yllä pohjaan, eikä tietenkään sitten näytä yhtään mitään. Tekoäly käskee palauttaa sen Tokmanniin, ja kysyessäni että todellako ne ottaa vastaan avatun ja käytetyn tuotteen jossa ei ole mitään vikaa mutta joka ei vain soveltunut mun käyttöön, se totesi että no ei ne taidakaan ottaa. Käskin etsiä sellaisen painemittarin mikä kävisi mun venttiiliin. Ehdotti jotain jatkojohtoa siihen väliin (n. 20e) tai jotain kokonaan uutta painemittarillista pumppua, jota sai vain jostain nettikaupasta ja joka olisi postikuluineen maksanut yli 30e. Ja joka sitten käy tai ehkä ei käy sekään, ei ole suuri luotto näihin tekoälyn tuotesuosituksiin. Eli tässä vaiheessa mulla olisi mennyt jo yli 50e näihin välineisiin joilla voisin todeta että onko vika edes paineiden vähyydessä?

Juu ei kiitos.

Tekoälyn kanssa kannattaa varoa tätä, että se suosittelee jotain mutta unohtaa ottaa huomioon jonkun asian ja sitten sen suosittelema tuote ei sovikaan.

Pumppu jatkoi pätkimistään, kunnes joku ilta menetin hermoni ihan täysin. Jos vika on paineiden vähyys, tiedän että tuollainen nykiminen kuluttaa sitä (painekytkintä?) ja se epäilemättä jossain vaiheessa hajoaa lopullisesti. Siltä se kuulostaakin.

Kuten jo aiemmin kysyin, rikkinäisiä asioita tutkiessa mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Se hajoaa kokonaan? Et onnistu korjaamaan sitä? Entä sitten?

Siispä palasin tekoälyn pariin ja kysyin, mikä on suurin riski jos nyt vaan pumppaan sinne sitä painetta vaikken tiedä alkupainetta. Se sanoi että en saa sinne ihmisvoimin mitenkään lyötyä niin paljoa painetta että se metallinen säiliö esim räjähtäisi. Jos vika ei ole paineen puute ja sitä tulee nyt liikaa, se luultavasti vaikuttaa toimintaan negatiivisesti ja se voi hajota vielä nopeammin. Toisaalta tällä menolla se hajoaa myös. Riskianalyysini oli että ei voi kuin voittaa. Hajoaa siihen että teen jotain tai siihen että en tee. On myös mahdollista että korjaantuu kun teen jotain.

Siispä pumppu irti sähköistä, vedet pois putkista ja hommiin. Tekoäly sanoi että 5-10 pumppausta. Laitoin kolme, otin pumpun irti ja käynnistin vesipumpun. Se kestää päällä 3-4 sekuntia ennen pätkimistä, eli aivan selvästi asia parani. Laitoin pumpun uudelleen kiinni ja löin sinne muutaman pumppauksen lisää.

Kyllä se nytkin esim vessan vetämisen jälkeen käy kahdessa osassa, eli ehkä sitä painetta ei vieläkään ole ihan tarpeeksi, kun ei pysy kerralla käynnissä tarvittavaa aikaa. Ajattelin nyt seurata vähän aikaa ja ehkä sitten kokeilla vielä pumpata vähän.

Ei räjähtänyt ei.




Omakotitalossa asuminen kasvattaa ihmistä!

tiistai 1. syyskuuta 2026

Kanojen talviverho

Iltojen pimetessä palasi mieleeni, että kanojen luukkuun pitää virittää joku verho estämään lämpöhävikkiä, kun lämmityskausi alkaa. Halusin sellaista läpinäkyvää paksua muovia ja osoittautui että sitä on juuri tähän tarkoitukseen nimellä polar oviverho / muoviovi / tms. Pakkasen kestossa on eroa, osalle lupaa vain -20 ja osalle jopa -40C asti. Kysyin tekoälyltä mitä se tarkoittaa, ja eihän se -20 -tuote tosiaan räjähdä kun mittari näyttää -21. Luultavasti kuitenkin jäykistyy ja mahdollisesti ajan kuluessa hapertuu tms eikä kestä ainakaan montaa vuotta. En tiedä ulkoileeko mun kanat ollenkaan kun on -20C, onko sillä siis edes väliä? Toisaalta jos ne hetken ulkoilisi mutta verho on tönkkö kuin kallio niin eihän ne sitten pääse?

Luukku on noin 45x45cm. Liuskaa saa useassa leveydessä, ainakin 20cm ja 30cm. Monesta paikasta vaan joutuu sitten ostamaan koko 25m rullan. Laskin, että jos laitan sekä kanalan ulko- että sisäpuolelle verhot ja väliin jää seinän paksuinen alue, ja 50cm on juuri sopiva pituus, niin kolmesta metristä saa kuusi suikaletta. Lopulta päädyin ottamaan sitä -40C kestävää, 30cm leveää, kolme metriä paikasta nimeltä Ansat. Liuskat suositellaan limitettävän 5-10cm matkalta.

Paketti oli yllättävän painava ja ensimmäinen ajatus oli, että onpas se kyllä melko jytkyä, onkohan 30cm liian raskaat kanoille. Toisaalta sitä on helppo leikata ja voi kai sitä lyhentämisen ohella myös kaventaa.




Ajattelin niitata ne kahden listan väliin. Luulin että voin tehdä sen kerralla valmiiksi ja nostaa alkuun pari verhoa pois edestä, että kanat oppii kulkemaan, mutta ne liuskat on niin painavia että ei ne varmaan pysy seinällä oikein mitenkään. Totesin että helpointa lienee lisätä verho kerrallaan.






Nyt on ensimmäinen asetettu paikoilleen. Kyllikki ja Kaisa oli katsomassa kun laitoin sen, ja ne kävi sisällä, mutta sitten illan hämärtyessä verho olikin ongelma. Kyllikki tuli normaalisti sisälle, mutta muut jäi ulos ja sekin sitten luuli olevansa vaarassa ja pakeni pihalle. Kyllikki on mun rohkein kana, en tiedä siksikö, että se on vanhin. Kukko on edelleen kaikkein vähiten rohkea, saa nähdä tuleeko siitä herrasmiestä koskaan.


Kyllä ei nyt sisälle pääse



Lopulta klo 20 maissa alkoi olla sisällä jo tosi hämärä, ja keksin käydä laittamassa kanalaan valot. Sinne sitten yllättäen ihan suorilta marssivat! En tiedä miten se nyt niin vaikutti, ei ne ennen pimeää kanalan luukkua ole mitenkään pelänneet. Ehkä se valo heijasti jotenkin niin että verho ei näyttänyt enää vaaralliselta.






Katselkoot sitä nyt muutaman päivän niin taidan sitten siirtää tuon yhden keskelle niin, että molemmista reunoista mahtuu mutta luultavasti ei koskematta verhoon. Siitä ne sitten varmasti pikku hiljaa oppivat kulkemaan verhojen läpi.

Laitoin tekoälyn laskemaan myös paljonko lämpöhävikki on missäkin oloissa. Lopputulos oli, että jos kanalassa on muutama aste plussaa, ja mulla on kaksinkertaiset verhot, niin vielä jossain -5C...-10C pakkasilla hävikki on niin merkityksettömän pieni että kanojen luukkua voi aivan vapaasti pitää auki. Silloinhan alkaa olla jo niin pimeääkin että ei ne esim työpäivinä montaa tuntia ehdi pihalle, joulukuussa ei välttämättä ollenkaan kun pimeää on töihin mennessä ja töistä tullessa. Kanat ei liiku pimeässä enkä usko että mun mielestä ihan hyvin valaistu piha on niistä mitään muuta kuin pimeä. Yllätyin vähän tästä, positiivisesti toki! Sen takia halusin tuollaiset rumat muovit, kyllä ne varmaan paremmin eristää kuin joku random räsymatto.

Päivitän tähän myöhemmin vähän kuulumisia miten verhoilu edistyy.