Sauna

Olen joskus sata vuotta sitten entisessä elämässä päässyt käymään täysin mustassa saunassa. Ajatuksena se tuntuu oudolta, liian synkältä ja eihän siellä edes näe mitään. En muista yhtään millaiset valot siellä oli, mutta tunnelma oli ihanan rauhallinen ja rentouttava, eikä lainkaan mitenkään synkeä. Siitä lähtien olen ajatellut, että jos minulla joskus vielä on oma sauna ja sananvaltaa sen suhteen, haluan mustan saunan.

Tänä kesänä rupesin tuumasta toimeen. En ole koskaan maalannut saunaa, enkä paljoa muutakaan. Onneksi nykyään google auttaa monessa asiassa. Tavallinen maali ei käy ihoa vasten tuleviin pintoihin, koska se kuumenee. Ostin siis mustaa saunavahaa. Pesin saunan, mutta en kyllä jaksanut juurikaan mitään hioa. Ajattelin, että tarttuu tai ei tartu.

Vahaa tuli ohjeen mukaan kaksi kerrosta. Tässä näkyy hyvin takaseinällä yhden ja kahden kerroksen raja.  Taisin vielä vedellä kolmannen kerran joihinkin kohtiin.

Jänistin sitten kuitenkin enkä vetänyt kokonaan mustaksi. Lauteet ja portaat jäi puun väriseksi. Niille ostin väritöntä saunavahaa ja vetelin ne sillä. Saunaan on ollut tarkoitus laittaa jonkinlaiset valot, nythän siellä ei ole mitään, edes sähköt ei tule sisälle. Haluaisin tähtitaivasledit kattoon.

Syksymmällä laitettiin saunaan sitten "siivousvalo" eli sellainen tavallinen mötikkä lauteiden alle. Maalasin senkin mustaksi. Tässä vaiheessa myös selvisi että laude ei olekaan kiinteä vaan lähtee kyllä irti! Ja minä turhaan kiroilin kun ähelsin sen alla maalaamassa takaseinää.

oli niin hienot eväät että pakko oli kuvata ne!

"Siivousvalo" osoittautui valitettavasti melko onnettomaksi eikä ihan kauheasti valaise. Pitäisi katsella niitä ledejä, mutta kun en tiedä ihan tarkkaan mitä haluan. Makaan aina saunassa, joten haittaako katossa olevat valot mun silmiä? En tiedä pitäisikö maksaa jollekin asiantuntijalle joka suunnittelisi mulle toimivat valot. Tai sitten vaan toimii niinkuin minä; laittaa jotain ja jos ei ole hyvä, muuttaa sitten myöhemmin.

lauteil eka lauteil vika

ulkovalo valaisee ihanasti rypäleet

Kurkkuja, osa 2

Oli niin hyviä, että piti tehdä lisää. 😋 Omia kurkkuja oli ehkä kilo ja avuksi tuli kaupan avomaankurkkuja pari kiloa. Ostettiin myös varta vasten näiden tekoon sanko, kun ei koko määrä mahtunut mihinkään olemassa olevaan astiaan.

Ensi vuonna pitää laittaa enemmän kurkkuja, tämän vuoden sadon tuotti vain kaksi taimea.

Omenahillot

Omenapuut kuulemma käyttäytyy niin, että joka toinen vuosi ne tekee isomman sadon ja joka toinen vuosi "pitää taukoa" ja satoa ei välttämättä tule lainkaan. Minun eka kesä oli ilmeisesti sellainen välivuosi, kun kummassakaan puussa ei ollut muutamaa hassua omenaa enempää. Tänä vuonna isompi puu teki suuren sadon, pienempi jälleen vain muutamia omppuja.

Piti ostaa jättiläiskattila omenoita varten. Pelkästä omenamassasta tuli todella paksua, joten lisäsin sinne vähän vettä, että sen pystyi ajamaan blenderillä sileäksi. Tein siis sosetta ilman hillosokeria ja pakastin kaikki, niin ei tarvitse miettiä säilymistä. Tein myös kokeeksi erän paahdetuista omenista, jotka oli uunissa.

Omenoita on isossa puussa vielä hirveästi, mutta ne on niin ylhäällä että pitäisi keksiä miten ne sieltä ottaa. Voisi tehdä yhden erän hillosokerilla vielä.

Kurkkuja

Kokeilin ekaa kertaa säilöä kurkkuja, ja vahingossa löytyi heti huippuhyvä resepti! Tämä oli valkosipulinen ja melko etikkainen, ei makea. Inhoan maustekurkkuja ja tykkään nimenomaan (venäläisistä) suolakurkuista.

Ekaa erää tuli kolme purkillista ja ne on jo syöty 😀 Kurkut tekeytyy kolme päivää huoneenlämmössä ja ekan vuorokauden jälkeen niistä lähtee niin hyvä tuoksu, että oli ongelmia olla koko ajan maistamatta muutamaa!

Rottasota osa kaksi

Tämä oli jäänyt luonnoksiin, aloitettu heinäkuun puolivälissä.

Rotanloukku oli tosiaan monta viikkoa, mutta ei mitään. Näin siron rotan aina silloin tällöin pihassa.  Verkotin kanalasta humalan kohdan vielä sisäpuolelta "tästä ei tule edes kastemato" -verkolla millä pohjakin on, ja sen jälkeen en siellä sisällä ole rottaa nähnyt. En kyllä hiiriäkään. Siirsin loukun päätyvarastosta lautakasaan kanalan toiselle puolelle. Vaihdoin sinne aina välillä kananrehun tilalle koiran nameja, nakkeja, kissan märkäruokaa ja suklaata. En edes ihan päivittäin sitä tarkistellut, kunnes sitten joku päivä katsoin, että ihan kuin tuolla lautakasan päällä loukun kohdalla pörräisi kaiken maailman kärpäsiä. Voiko olla, oliskohan se...? Ja siellä se oli, melko varmasti sama söpö, siro naarasrotta!!

Hieman vainoharhaisena ehkä pelkäsin että mitä jos se huijaa mua eikä olekaan kuollut, ja kun avaan loukun, se nauraa päin naamaa ja juoksee pakoon. Saatoin siis hulauttaa sitä vielä kirveellä sen verta että ei juokse mihinkään.

Voitontanssi oli riemukas. Viritin loukun kuitenkin uudelleen, ja heti seuraavana päivänä siellä oli seuraava:

Söpö, tosi siisti urospoikanen. Tässä kohtaa tuli vähän paha mieli ja mietin, että ihmetteliköhän se eilen illalla että äiti ei koskaan palannut päivän reissulta kotiin ja lähti etsimään sitä, ja siihen päättyi hänenkin maallinen elämänsä. No kikkelis kokkelis muuttaisivat muualle mun nurkista.

Joitakin päiviä tämän jälkeen porukat oli täällä, ja äiti näki pihalla puskassa paksun, oletettavasti aikuisen urosrotan. Usutti russelin sen perään, mutta koira ei ehtinyt kun se hävisi johonkin. Muutama päivä sen jälkeen minä näin sen kasvihuoneessa istumassa mun kurkussa, pakeni sieltä tiilimuurin takaa johonkin. Siirsin loukun kasvihuoneeseen. Jossain vaiheessa ostin toisen loukun, ja yksi oli kasvihuoneessa ja toinen siellä lautakasassa. Ne on sillä tavalla tavaran alla, että koirat tai kanat ei sinne pääse.

Ostin myös sellaisen ultraäänikarkottimen joka tuottaa niin korkeaa ääntä, että koirat (tai kanat?) ei sitä kuule, mutta jonka pitäisi ärsyttää jyrsijöitä. Se on päätyvaraston alla. Mistäs tuon tietää tuleeko siitä yhtään mitään ääniä kun ei kuule ja voi tarkistaa. Se nyt maksoi alle parikymppiä niin olkoon siellä. Sen jälkeen en kyllä ole nähnyt varaston alla liikennettä, mutta onhan niillä varmaan siellä niitä tunneleita ym mihin pääsee ääntä pakoon. Mietin jossain vaiheessa että kun olisi kunnon kajarit, voisi laittaa sinne jonkun death metallin soimaan täysille koko yöksi, mutta se kyllä takuulla jurppisi kanojakin. 😀

Sen jälkeen ei kuitenkaan ole enää ollut yhtään rottahavaintoa, ei loukussa eikä vapaana, ja siitä on nyt kolmisen viikkoa. Lautakasan loukku rupesi sitten tuottamaan hiiriä. Ensimmäinen oli siellä vielä elävänä sisällä, ja tuskastuin täysin kun mietin mitä sille tekisi. Mulla ei ole mitään ongelmaa tappaa hiirtä mutta miten sen saa sieltä ulos tapettavaksi ilman että se karkaa? Ei tullut edes mieleen ketään ikävää ihmistä kenen nurkkiin voisi tehdä hiiren istutuksen. Siis jos vaan veisi sen tosi kauas ja vapauttaisi sinne. Hukuttaa loukkuineen päivineen?  Päästää se kylppäriin niin kissat hoitelee?

Tämä ei nyt ole mikään kiva tarina, mutta siirsin loukun varjoon ja otin päikkärit ajatellen että mietin asiaa. Oli helle. Sitten illalla hän oli jo hyvin huonovointinen ja sain helposti avattua loukun, pidettyä sitä hännästä ja kalautettua sen hengiltä ilman että se yritti mitään. Raukka oli jyrsinyt loukkua sisältä, syönyt kyllä myös kaikki suklaat mutta sitten varmaan yrittänyt paniikissa päästä ulos.

Sen jälkeen hiiriä on ehkä tullut yhteensä noin viisi, mutta ne kaikki on onneksi kuolleet siihen loukun hampaiden väliin.

Joka ilta hämärän laskeutuessa kyttään pihalle. Toivon että en näe mitään, mutta en voi olla katsomatta vaikka se tuntuu vastenmieliseltä. Haluaisin uskoa että ongelma on hoidettu, mutta tuskin se on. Ei kai niistä kokonaan pääse. Juttelin parin kanatutun kanssa ja tosiaan kaikilla on ihan varmasti joskus tämä edessä. Myrkyllä niistä sitten pääsee. Nyt on vielä sellainen uusi d-vitamiinijohdannainen myrkky, jonka ei pitäisi olla vaarallista vaikka toinen eläin söisi siihen kuolleen jyrsijän, eli uskaltaisi koirataloudessa käyttää. Se kasvinsuojelututkinto maksaa sen vajaa 50e ja myrkkysatsi satasen. Tajusin muuten, että kun se kasvinsuojelututkinto oikeuttaa käyttämään myrkkyä omalla maatilalla (ei kodissa, eikä mökillä), niin tarkalleen ottaen jos mulla on tuotantoeläimiä niin kai mä olen pikkuruinen maatilakin? Eihän ne kanat nyt mitään lemmikkejäkään ole.

1,5v

 Mulla ja mun talolla oli tuossa yhteiselomme 1,5v päivä 💚

Puutarha tuottaa kaikenlaista:

Kauden antimia

 Mun herneissä on herneitä 😍

Ja kurkuissa kurkkuja! Kuinka yllättävää ettei esim tomaatteja!

Mansikkaa valmistuu pikku hiljaa, vähemmän kuin viime vuonna, ja nämä on osin pieniä ja osin vähän mauttomia. Mutta onpahan kuitenkin.

Tapaus rullaverhot

Taloon jäi tupaan ja makkariin edellisen asukkaan rullaverhot, sellaiset ruskea, ei varsinaiset pimennysverhot. Minun nukkuessani pitää olla pilkkopimeää, ja olen viimeiset 20v teipannut jokaisen asuntoni makuuhuoneen ikkunaan jätesäkkejä niin paljon, että valoa ei tule. Nätti se ei ole, mutta kukapa sitä ulkoa päin katselee. Jos joskus voitan lotossa ja rakennutan itsellleni uuden talon, en laittaisi makkariin ollenkaan ikkunaa, mikä ihmeen järki siinä on kun se pitää aina pimentää kuitenkin. Pelkkä tuuletusikkuna.

On ollut mielessä vaihtaa nuo verhot pimentäviin. Makkarin ikkuna on kaikkine jätesäkkeineen ok. Tai siis lähinnä ikkunaa on jätesäkit, sitten tuollainen rullaverho ja päällimmäisenä vielä sivuverhot. Makkarin oven jos laittaa kiinni, on pilkkopimeää, mutta ilma ei kierrä yhtään, ja se onkin sitten toinen todellinen ongelma mulle. Kokeilin myös laittaa oviaukkoon verhotangon ja siinä roikkuu pimennysverho. Alta ja sivuilta tulee vähän valoa, mutta voisin elää sen kanssa. Sama ongelma kuitenkin tulee kuin suljetun ovenkin kanssa, ilma ei vaihdu ja makkari selvästi asteen pari lämpeneekin. Siispä koko tupa on saatava pimeäksi. Nyt sitten osui silmään Jyskin verhoalennus, pimentävät rullaverhot oli -50% alessa. Mittasin että leveys on 160cm ja katsoin netistä, että paikallisessa myymälässä on vielä jotain jäljellä. Ale näemmä loppuu huomenna, joten töiden jälkeen sitten ostoksille.

No, hylly olikin sitten todella tyhjä, ja siellä oli yksi tummanharmaa verho. Taisi olla myös yksi vaalenharmaa, ja vaaleita olisi ollut enemmän, vaaleat on siis valkoinen ja joku mummokals... hiekanvärinen. Mun tuvassa on kaksi ikkunaa. Musta varmaan pimentää parhaiten, mutta lämpenee auringossa, ja sitten kun verhot vetää alas, sisällä on todella pimeää. Inhoan ruskeaa, mutta silmä on nyt tottunut noihin aiempiin verhoihin, ja harmaa tuntui jotenkin kolkolta. Vaaleat taas maastoutuisi paremmin, mutta epäilyttää niiden pimennysteho, ja nyt kun kerta tähän ruvetaan niin hämärä ei riitä, vaan pitää niinku olla pimeää ja piste. Ja toisaalta sitten kun haluan pimeää, oon nukkumassa, enkä istu olkkarissa katselemassa verhojani ja mieti että onpas synkeää. Meinasin jo menettää järkeni siellä kaupassa, ja lopulta sitten ostin sen yhden tummanharmaan ajatellen että kokeillaan nyt yhdellä ja mietitään sitten. Kai niitä joskus tulee lisää. Olkoon alessa tai ei.

Kuvittelin että verho tulee parilla ruuvilla seinään kiinni ja se siitä. Avattuani paketin siellä oli nyrkillinen erilaisia osia, ja kuvalliset ohjeet, jotka ei sano sanaakaan millään kielellä, tietenkin taas sellaiset että tuntui että aivot räjähtää justiinsa kun en vaan tajua siitä yhtään mitään. Oon kuitenkin ihan normaalijärkevä yksilö ja esim. kirjoittanut pitkästä matikasta L:n, mutta kaikki kokoamisohjeet tuntuu aina siltä kuin yrittäisin lukea kiinaksi. Kuvat on niin paskoja että parhaallakaan geometrisella ajattelulla ei vaan tajua mitä se yrittää esittää.

No kokeilin vähän palikoita verhoon ja kyllä se sitten vaikutti ihan simppeliltä. Aika moni palikka kyllä jäi käteen, mutta ne kai olikin jos haluaa laittaa verhon ovessa olevaan ikkunaan.  Ei muuta kuin vanhoja verhoja irroittamaan.

Ei irtoa. Ei hievahdakaan. Käänsin ja väänsin ja katsoin päältä ja alta ja vaikka mistä, ja just kun ajattelin että nyt mä vittu väännän ne vaan paskaksi, löysin systeemin. Lähempänä uunia ollut verho oli todella rasvainen ja luulen, että kiinnityssysteemi oli vaan niin tahmainen ja siksi jumittunut. Meni varmaan 45min että sain vanhat pois ja 5min sitten laittaa uusi tilalle.

Väri vaikutti ihan hyvältä, joten ajattelin, että kai niiltä voi ostaa nettikaupasta ja noutaa myymälästä, niin saa vielä alella, joka oli siis sinä iltana päättymässä. Keskusvarastolta myymälään toimitus maksaa, paitsi jos tilaat yli 49 eurolla. Verho maksoi alessa alle kaksi kymppiä. Voisin ottaa kaksi verhoa, yksi lisää tupaan ja yksi makkariin, silti puuttuu osa summasta. Katselin vaikka mitä lakanoita  ja juttuja ja löysin jotain mitä olisin voinut ottaa, mutta kas jännää, juuri se on varastosta loppu eikä sitä voi nyt tilata. Voi taivas mitä säätöä. Antaa olla sitten. Tosin tuli mieleen, että niilläkin taitaa olla sellainen varaa netistä ja nouda myymälästä -juttu. Oli. Se sitten koski vaan tuotteita joita on myymälässä. Ja niitä ei kyllä ollut siellä hyllyssä kuin hajakokoja ja -värejä kun siellä äsken kävin.

No, ottaisiko lisää samaa vai eri väriä? Tuvassa vierekkäiset pitää ilman muuta olla samat, mutta voisihan tämän yhden siirtää makkariin missä se ei näy, ja ottaa kaksi samanlaista tupaan. Just kun olin päättämässä että otan sitten kaksi mustaa, niin eihän niitä ollut kuin se yksi minkä myymälässäkin näin. No entäs se tummanharmaa sitten? Netti väitti että niitä on siellä useita. Ehkä niitä voi olla jossain varastossa tai väärässä hyllyssä tai jotain, kun siinä normi paikalla niitä kyllä ei ollut, olisin ostanut jo. Äkkiä sitten varaamaan, jos saldossa on joku virhe niin kai ne joutuu sen mulle sillä hinnalla toimittamaan ja myymään. Otin nyt vain yhden, mietitään sitä makkaria myöhemmin.

Puolen tunnin sisällä tuli ilmoitus että tuote on noudettavissa, ja hain sen sitten tänään töiden jälkeen. Nythän tämä on nopea homma kun tietää mitä tekee. Vanha verho alas ja ei muuta kuin uuden kiinnikkeet samoihin kohtiin kiinni. Vanhat oli saman mittaiset. Nostaessani verhoa paikoilleen selviää, että mun kiinnikkeet on ainakin 2cm liian kaukana toisistaan. En ymmärrä, miten se on mahdollista, mutta ne nyt vaan oli. Seurasi suunnilleen se 45min kiroilua, säätöä, toteaminen että seinä on niin kovaa että ruuvit ei mene sinne ilman että poraa ensin alkureikää eli sata kertaa pään vaihtoa, kiinnikkeen siirtoa ja verholla kokeilua ja vielä kerran siirtoa. Nyt se on ehkä ihan millin liian löysä väli, mutta olkoon. Jos tulee verho niskaan niin säädän sitten. Nyt loppu hermo. Käytin niitä edellisten verhojen kiinnikkeiden ruuveja ja ne h****tin neljä ruuvia oli vissiin kaikki keskenään erilaisia, ja sai koko ajan etsiä että mikähän pää tähän nyt sitten kävisi. Ai luoja.

Sellanen yksinkertainen asia mihin kuitenkin meni kaksi iltaa, mutta onpahan nyt pimeää! Ja ihan itte tein, oon edelleen salaa vähän ylpeä itsestäni, oonhan mä nyt melko pystyvä otus.