Pihan siistimistä

Jos joskus vielä ostan toisen talon, laitettakoon muistiin, että piha pitää sitten käydä myyjän kanssa hyvin tarkkaan läpi, ja kirjoittaa kauppasoppariin mitä on sovittu jäävän ja mitä ei, eli mitä myyjän tulee itse siivota kaatopaikalle ennen kiinteistön luovuttamista. Jossain vaiheessa meinasi enemmänkin vituttaa kun kaiken maailman selvää roskaa ja "tätä saattaa ehkä tarvita joskus johonkin" -roinaa on vaikka kuin hirveästi. Lumiseen aikaan en vaan nähnyt kaikkea mitä tuolta pihalta sitten löytyikään... Sitten totesin, että kyllä kaikesta pikkuhiljaa eroon pääsee, ja että jatkuva vittuuntuneena olo ei vie asiaa mihinkään. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Joitakin roskia poltettiin vielä keväällä, ja syksyn sateita odottaakin taas aimo läjä. Muutamia yksittäisiä tavaroita laitoin paikalliseen roskalavaryhmään, ja mitä ihmeellisemmät romut siellä kyllä menee. Toisen roska on toisen aarre.

Juhannusaattona sain inspiraation käydä talon ulkopuolella olevan epämääräisen puukatoksen kimppuun, ja aloin roudata halkoja liiteriin. Kottikärryjä ei tietenkään ole, mutta isolla Ikea-kassilla homma pelitti vallan kivasti. Sikäli kun nyt siis halkojen kantaminen ylipäätään on kivaa. Ainakin se on todellista hyötyliikuntaa, ja kyllä minusta tuollaiset yksinkertaiset mutta hyvin tarpeelliset hommat on omalla tavallaan meditatiivisia. Niissä tavoittaa hieman samaa tunnelmaa kuin vaelluksella parhaimmillaan. Ei mitään turhaa tai ylimääräistä, vain tarpeellista.

tällainen hökötys

Nyt täytyy sanoa, että en ymmärrä sellaista, että tehdään jotakin mutta sitten jätetään se vain puoliksi valmiiksi. On minullakin tapana jättää projekteja kesken, mutta tuollainen huonosti tuettu rakennus on tosi vaarallinen. Toinen pitkä sivu oli vain halkopinon varassa pystyssä ja katto on kuitenkin melkoisen painava, että se kun sortuisi ja tuonne jäisi alle, niin huonosti kävisi. Halkojen käydessä vähiin päätin sitten tukea katon tuollaisella kellarista aiemmin siivotulla pöllillä, se oli sattumalta juuri sopivan pituinen. Hökötyksen sisälle ei silti tehnyt mieli mennä, mutta kahmin kaikki halot mitä ulkona pysytellen sain, ja loput jää odottamaan apuvoimia.

Olin ajatellut, että rumilus ilman muuta puretaan pois. Halko-operaation aikana aloin kuitenkin miettiä, että tässähän olisi melko valmis kissatarha. Katto on siinä ainakin viime talven ollut, joten on selvinnyt lumista. Ainoa ongelma on se, että jos kulku olisi vessan pikkuikkunasta, "kissaputkea" saisi vetää parikymmentä metriä. Toisaalta toinen vaihtoehto tarhalle on pikkuikkunan ja tämän välissä, mutta siihen saa portin, sähkökaapin ja kellarin luukun takia soviteltua vain noin 1x3m tarhan. Tämä härveli on arviolta jotain 3x5m. Nyt kissat on käyttäneet kanalaa, joka oli muistaakseni jotain vajaa 12m2. Ei ne siellä mitenkään riehu ja juoksentele, toisaalta siellä ei ole kissasisustusta kovinkaan paljoa, ja esim. orret on kanoille laitettu eikä kissat voi niitä hyödyntää. Järki sanoisi, että isompi aina parempi, varsinkin kun ei tämä meidän talokaan mikään lukaali ole. En vaan sitten oikein tiedä käyttäisikö ne sitä kuitenkaan hyödyksi. Toisaalta sinne voisi tosi paljon tehdä hyllyjä, tasoja, kiipeilytelineitä, putkia ym, niin ehkä tulisi enemmän liikuttua kuin nykyisessä kanalassa?

No se asia jäi hautumaan ja lauantaina vietin lepopäivää tekemättä mitään. Tai siis ajoin kolme vai neljä akullista nurmikkoa, mutta en kantanut mitään, kun olkapää oli melko hellänä edellisestä. Nyt sunnuntaina päätin sitten käydä toisen rytökasan kimppuun. Nämä oli pääosin kuusta ja tosi paljon kevyempiä, täysi kassillinen painoi huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Lisäksi tältä kasalta liiteriin oli noin neljä kertaa lyhyempi matka kuin perjantaiselta. Tuntui edistyvän nopeammin.

työnjohto nukkuu jälleen vuorossa

"valmis" eli riitti tältä erää

Selkeästi lahot laudat heitin surutta poltettavien kasaan, samoin esim. nuo kattohuovan palaset menee roskiin. Kuormalavoja näkyykin pyörän takana ihan hyvän kokoinen läjä ja jokaisen halkokasan alta tulee lisää, mun tontilla on niitä varmaan melkein 50. Tartteekohan niitä kaikkia...? Edellinen omistaja oli kerännyt niitä siksi, että aikoi tehdä niistä näköesteaitaa, mutta sellainen ei oikein istu mun silmään enkä aio niitä siihen ainakaan käyttää. Noita riukuja voisi tuosta siirtää ja jatkaa keväällä aloitettua riukuaitaa. Tuon kasan päällä näin keväällä pienen kyyn poikasen rullalla, joten jännittää, josko kasan alla on kyyn pesä ja hirveä läjä pieniä nahkoja. (Ei mitään hajuakaan onko sellaista olemassakaan, mutta aina saa toivoa.) Kaikki nämä säästettävät asiat voisi kuitenkin siirtää alapihan puolelle jonnekin saunan tai kasvihuoneen taakse. Tässä ne on kyllä talon "takana", mutta ajan auton aina sinne itse, ja nämä on ekana vastassa kun autosta nousen. Ei mikään järin kaunis näky, siksi ne on tarkoitus pikkuhiljaa hävittää sieltä.