Muutan 77-neliöisestä rivarista taloon, jonka alakerta on 38m2, ja yläkerran puolilämmin avoin tila huomioon ottaenkin kokonaispinta-alaa on vain reilu 50m2. Harrastan vaelluksia ja olen jo vuosia ihmetellyt sitä, että vaelluksella minulla on 70-litraisen rinkan kyydissä kaikki mitä tarvitsen, ja kotona minulla on järjetön määrä tilaa ja tavaraa. Olen tosi huono ostamaan mitään, siis en ikinä ole harrastanut mitään "shoppailua" ja esim. uusia vaatteitakin hankin vasta kun on äärimmäisen pakko. Koirille tulee joskus ostettua jotain turhaa. Jos ajatellaan että yhdelle koiralle riittää yksi panta, niin on meillä jokaisella pari pantaa ja parit valjaat. Toisillä ihmisillä on kuulemma viisikymmentä pantaa yhdelle koiralle, niin en osaa pitää tätäkään pahana.
Vuosi vuodelta minua on yhä enemmän alkanut kiehtoa jonkinlainen minimalismi. Se mökin ~9m2 saunatupa, missä talvella vieraillessani talon ostokin sai alkunsa, on ehkä osaltaan vauhdittanut näitä ajatuksia. Tarvittaessa tulee hyvin vähällä toimeen, jokaiselle tavaralle on paikkansa ja esim. yöllä patja on lattialla, ja päivällä se nostetaan seinälle pystyyn jotta lattialle saa nojatuolin ja pienen pöydän. Ihan niin hankalasti en ehkä jaksaisi jatkuvasti elää. Silti on selvää, että kukaan ihminen tai edes kaksi ei tarvitse 77 neliötä tilaa, ja se on yhä enemmän alkanut kiusata minua. Näillä sähkön hinnoilla sellaisen lämpimänä pitäminenkin on yksinkertaisesti täysin järjetöntä.
Minusta on ihanaa muuttaa pieneen taloon ja karsia tavaraa niin, että (esillä) on vain oikeasti tarpeellinen. Oon kyllä myös vähän hamsteri ja minulla on esim. jotain vesipelastus-koiraharrastus-tarvikkeita tallessa, koska on mahdollista että joskus vielä tulen harrastamaan sitä ja tarvitsemaan niitä, vaikka se onkin erittäin epätodennäköistä. Vituttaa silti heittää kamaa pois ja kohta hankkia uutta samanlaista tilalle. Se se on ekologista.
Päätin, että en osta uuteen talooni mitään, mitä en oikeasti halua. Saunalle ei ollut jäämässä yhtään pesuvateja myyjältä, ja ne oli ihan ykkösenä listalla, että siellä voi sitten peseytyä. Joitakin vuosia sitten yritin huvikseni etsiä isoa ruohonvihreää tai oranssia mattoa; olisin ostanut sellaisen koska olisin halunnut sellaisen. Pieleen meni sekin koska missään ei myydä juuri mitään muuta kuin tummanharmaita, vaaleanharmaita ja eri sävyisiä paskanruskeita mattoja. Nyt minut kohtasi sama ongelma pesuvatikaupoilla.
Orthexilla oli ollut ihania koivunvihreitä vateja, mutta ne oli joka paikasta loppu. Ehkä keväällä tulisi jotkut uudet kausivärit, mutta kun ei ole aikaa odottaa sinne. Yritin hokea itselleni että hällä väliä minkä väriset pesuvadit minulla on, mutta kun en halua mitään ankeita harmaita saaveja elämääni. Olen perkele ilman niin kauan että löytyy joku oikea väri.
Lopulta googletus löysi sinivihreät/turkoosit vadit, joita piti olla mm. Puuilossa, mutta eipäs ollutkaan. Prismassa sitten oli, ja tänään kävin hakemassa niitä. Luojan kiitos en sortunut harmaisiin saaveihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti